Perämerellä hylkeet ovat uhka ammattikalastajien elinkeinolle. Hylkeet syövät saaliin, karkottavat muut kalat, rikkovat pyydyksiä ja aiheuttavat lisätyötä.
Osa kaupallisista kalastajista on laittanut jo pillit pussiin, ja moni miettii lopettamista, koska on väsynyt tuloksettomaan taisteluun hylkeitä vastaan. Harmaahylkeiden ja norppien on laskettu vähentävän kalastajien tuloja vuositasolla kymmeniä tuhansia euroja.
Osa kalastajista on hankkinut käyttöönsä hyljekarkottimen, joka on hieman hillinnyt hylkeiden tekemiä saalisvahinkoja. Karkotin on kallis hankinta, vaikka siihen saa maa- ja metsätalousministeriön investointitukea 80 prosenttia (LK 4.7.). 13 000 euroa maksavasta laitteesta jää kalastajalle itselleen maksettavaa noin 2 500 euroa. Myös hylkeenkestävät pyydykset maksavat tavallisia pyydyksiä enemmän.
Kalastajalla on mahdollisuus saada laskennallista hyljevahinkokorvausta. Kaksi vuotta sitten Lapissa ja Pohjanmaalla maksettiin korvausta 37 kalastajalle yhteensä 77 000 euroa. Korvaus kalastajaa kohden oli keskimäärin 2 100 euroa. Maksimissaan korvausta voi saada 5 000 euroa.
Perämeren pohjukassa kalastajat ovat huolissaan elinkeinonsa lisäksi myös kalakantojen kestävyydestä. Kalastajien mukaan esimerkiksi siian määrä on vähentynyt vähentymistään, ja taimen on lähes hävinnyt Simo- ja Kemijokisuulta.
Hylkeet ovat osallisena ilmiöön, sillä kaikkiruokainen halli syö 7–10 kiloa kalaa vuorokaudessa. Toki kalakantoja heikentävät muutkin tekijät, kuten lämpimät kesät, säännöstely, kutualueiden vähentyminen ja Itämeren huono kunto.
Harmaahylkeiden suojelu on onnistunut hyvin. Kanta on kasvanut noin viisi prosenttia vuodessa. Itämeren hylkeiden kannanhoitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää hallin suotuisa suojelutaso. Elyn kalatalousyksikön mukaan kanta on jo tällä hetkellä selvästi ylittänyt tämän tason. Myös Perämeren norppakanta on vahva.
Hallien vuosittainen metsästyskiintiö on 1 050 yksilöä, mutta suurin osa hyljeluvista jää käyttämättä. Tämä johtuu siitä, että hylkeenmetsästykseen ei ole yksinkertaisesti riittävästi kiinnostusta. Avomerellä jäiden seassa tapahtuva hylkeenpyynti on oma lajinsa, joka vaatii tietynlaiset aseet, tähystystekniikan ja kulkuvälineet. Myös riistankäsittely poikkeaa monesta muusta saaliista ja vaatii osaamista.
Suomen lainsäädännön mukaan metsästykselliset keino ovat tällä hetkellä ainoa keino halli- ja norppakantojen vähentämiseen.
Metsästysinnokkuutta laimentanee osittain EU:n hyljetuotteiden kauppakielto. Hyljettä ei saa hyödyntää kuin omaan käyttöön. Kielto tuli voimaan vuonna 2009 ja siihen sisältyi poikkeus, joka salli hyljetuotteiden myynnin Suomessa vuoteen 2015 saakka.
Kalastajien toiveena on, että europarlamentaarikot yrittäisivät saada poikkeusluvan, joka mahdollistaisi hylkeen kaupallisen hyödyntämisen ja jälleenmyynnin.
Metsästyshalukkuuden uskotaan kasvavan, jos hylkeenpyynti olisi taloudellisesti kannattavaa.
Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että hylkeistä maksettava tapporaha voisi helpottaa tilannetta. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että poliitikot alkaisivat ohjata rahaa riistan lopettamiseen, kun muitakin rahareikiä on paljon.
Pelkona on, että hylje- ja norppakannat jatkavat Perämerellä kasvuaan ja kannansäätely heikkenee entisestään. Metsästyksen arvioidaan vähentyvän nykyisten hylkeenpyytäjien ikääntyessä.
Aiheellinen huoli on, että miten ammattikalastuksen käy, kun hylkeet ajavat nyt jo ammattilaisia pois perinteisen elinkeinon parista. Myös uusia tulijoita on vaikea saada kiinnostumaan alasta, jossa pitää jo lähtökohtaisesti kamppailla samasta saaliista hylkeiden kanssa.
Lapin ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kalatalousyksiköt toteavat maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa, että runsaat hyljekannat ovat akuutti ja vakava uhka kaupalliselle kalastukselle.
Lausunnossa todetaan, että hyljekarkottimista ja hylkeenkestävistä pyydyksistä on apua, mutta tästä huolimatta jatkuvasti kasvavat hyljekannat uhkaavat ajaa alas elinkeinon, joka on huoltovarmuudenkin kannalta merkittävä.
Lausunnon mukaan hylkeiden aiheuttamat ongelmat kalataloudelle myönnetään, mutta keinot niiden ratkaisemiseksi ovat aika tehottomia.