Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kuka omistaa Lapin ole­muk­sen?

Saamelaisaktivisti Petra Laiti nostatti iltapäivälehtien suosiollisella avustuksella (15.1.) keskustelun siitä, ovatko nimityksen ”Lapland” ja ”Lappi” poliittisesti korrekteja rakkaasta kotimaakunnastamme. Keskustelun avaus on järjetön ja sen lähtökohdat ovat väärät.

Mitä tulee siihen, onko ”Lapland” rasistinen nimitys juontuessaan sanasta ”lappalainen” ja onko ”Lappi” kolonialistinen termi, totean vain, että kun kirjoitettu maantiede on vakiinnuttanut asemaansa, saamenkielisillä ei ole ollut kirjakieltä ja asia on sitä myöten selvä. Vae victis, katsotaan eteenpäin.

Enemmän ihmettelen sitä, kuinka lappilaisuudesta on tehty ”virallisten saamelaisten”, usein etelässä asuvien citysaamelaisten, yksinoikeus? Viittaan tällä useampiin vastaaviin ”vaikuttajiin”.

Saamelaisaktivisti Petra Laiti on herätellyt keskustelua Lappi-sanan käytöstä.
Saamelaisaktivisti Petra Laiti on herätellyt keskustelua Lappi-sanan käytöstä.
Kuva: Olli Miettunen

Lappi ja sen historia on paljon muutakin kuin lappalaiset. Lappi on viimeisenä asutettu ”rajaseutu”, eikä rajaseutu ole mitenkään halventava termi. Sanaan liittyy oma, ainakin minua elähdyttävä romantiikkansa.

Lappilaisista suuri osa on uudisraivaajien, karun luonnon kesyttäneiden pienviljelijöiden jälkeläisiä. Lappiin on tultu myös savotoiden ja uittojen suurten tilien houkuttelemana – joskus myös kullan. Varsinkin Pohjanmaalta ja Itä-Suomesta tulleiden yhteisvaikutuksesta on kehittynyt oma murteemme, jonka puhuminen herättää etelässä käytettäessä aina hyväntahtoista uteliaisuutta.

Suuri osa täällä asuvista polveutuu ihmisistä, jotka ovat nähneet ja kokeneet Lapin historiallisia vaiheita ja välittäneet paikallishistoriaa ja kertomuksia. Mummoni kertoi kotipaikkani lähellä olevan ”Päiviön kentän” historiasta. Hän muisti evakkoretken ja poltetun kirkonkylän, ja tiesi kertoa, millaisia olivat saksalaiset. Itä-Lapissa taas selvittiin partisaanien iskuista – tai osa lähti kapinaan kun sellainen julistettiin läskilaatikon päältä.

Olemme osa suurta tarinaa, eikä osuus siitä edellytä jäsenyyttä saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Meidän mielipide kotimaakunnastamme ja sen olemuksesta on mitä painavin – ja joka tapauksessa painavampi kuin kenenkään, joka ei Lapissa edes asu.

Akseli ErkkiläKirjoittaja asuu Kittilässä