Ikivanha käsite demokratia, kansanvalta, on (edelleen) aikamme avainsana. Sen liki vastakohtana pidettiin yleisesti Suomessa presidentti Urho Kekkosen pitkää valta-aikaa (1956–1981). Miten Kekkosen ajan ja sen jälkeen alkaneen kansanvallan ajan ero on näkynyt maamme menossa?
Kekkosen valta-ajan jälkeen, vain 10 vuotta myöhemmin, kansanvaltaisen (vapaan?) Suomen talous ylikuumeni niin, että maamme oli pian lähes vararikon partaalla. Kekkosen ajasta vapautunutta, kansanvaltaista Suomea johti Kannuksen elinkeinoasiamiehenä "kannuksensa" ansainnut pääministeri Esko Aho. Hänen pääministeriaikana (1991–1995) valtion velka kasvoi yli nelinkertaiseksi ollen lopussa 60 miljardia euroa. Kekkosen valta-ajan alkaessa 1956 velkaa oli 258 miljoonaa euroa ja päättyessä 1981 noin 3,7 miljardia euroa.
1990-luvun lama-ajan jälkeen Suomen valtiosääntöä uudistettiin, eikä vähiten kansanvallan vahvistamiseksi entisestään. Ehkä siksi, ettei kekkoslainen valta-aika palaisi.
Nykysukupolven aika alkoi 2008. Miten edelleen tärkeää kansanvallan aikaa elävä Suomi on käyttänyt vapauttaan verrattuna vielä hyvin kansan muistissa olevaan Kekkosen valta-aikaan nähden? Siten, että kansanvaltaisessa, menneistä vapautuneessa Suomessa on ollut täysin tuntematonta Urho Kekkosen tavaramerkki eli hätätilahallitus, kun on ollut vaara, että valtion menot ylittävät tulot.
Oliko valtiomies Kekkosen hätätilan ydinajatus se, että jokaisen hallituksen ja sukupolven on elettävä pääsääntöisesti – tuntui miltä tuntui – omillaan, ei velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella eläen?
Mistään hätätilasta ei ole ollut tietoakaan, päinvastoin. Sukupolvemme on elänyt suurissa talousvaikeuksissaan jokaisen vuotensa yli varojensa, aina uutta lisävelkaa tekemällä, käytännössä tulevien sukupolvien kustannuksella tai ainakin heidän vyötään kiristäen.
Vapailla vaaleilla kansan valitsemat kansanedustajat ja heidän puolueensa ovat jokainen vuorollaan valtioneuvostoon päästessään palkinneet äänestäjänsä ruhtinaallisesti. Kaikki tämä 15 vuoden suruton ja järjetön velkameno on tapahtunut kansanvaltakäsitteen nimissä, luvalla ja oikeutuksella.
Maamme korkeimman hallinnon, kansanvallan velkamenossa on ollut tuntematonta päättäjien, ekonomistien ja talousprofessorien täysin unohtama kysymys eli se, kuka viime kädessä joutuu maksamaan sukupolvemme (2008–2038) tekemän, yli varojensa elämän jättivelan?