Terassirakentamisen ja -remontoinnin kovin buumi on ainakin tällä erää ohi. Koronan myötä lisääntynyt kotona oleskelu ja ylimääräinen aika saivat monet koti- ja mökkinikkaroijat suuntaamaan rautakauppaan tai rakennusammattilaisten pakeille. Terasseja rakennettiin ja uudistettiin huimaan tahtiin.
Menneisiin huippuvuosiin nähden terassirakentamisen suosio onkin ollut nyt maltillisempaa. Inflaatio, korkojen nousu ja kuluttajien matalalla kyntävä luottamus omaan talouteensa eivät ole kuitenkaan romahduttaneet ihmisten halua tehdä parannustöitä kotiensa ja vapaa-ajan asuntojensa ulkotiloissa.
Esimerkiksi K-Raudassa terassilautojen menekki on ollut kuluvana vuonna viime vuotta suurempaa.
– Terassirakentaminen on vetänyt ihan hyvin. Kuluttajat ovat ostaneet meiltä terassilautoja elokuun loppupuolelle mennessä seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna, sanoo Keskon rakentamisen ja talotekniikan tavarakaupan rakennustarvikkeiden tuotelinjajohtaja Harri Karumo.
Ihmisten kiinnostus ulkotilojensa kohentamiseen näkyy myös Rauta- ja sisustuskauppayhdistyksen (RASI) tuoreimmassa puolivuotistilastossa. Vaikka terassi olisikin jo rakennettu tai kunnostettu aiemmin, erilaisia kasveja, kiveyksiä, puutarhakalusteita ja muita tuotteita on myyty lähes viime vuoden malliin.
– Piha- ja puutarhatuotteiden myynti on säilynyt suurin piirtein ennallaan, sanoo RASIn toimitusjohtaja Minna Liuksiala.
Kestopuu yhä selkeä suosikki
Yksi terassirakentamiseen kannustava tekijä on ollut asiantuntijoiden mukaan puutavaran hinnan lasku. Esimerkiksi K-Raudassa perusterassilaudan hinta on laskenut yli 40 prosenttia kahden vuoden takaisista huippulukemista, jolloin metri myydyintä kestopuuta maksoi lähemmäs neljä euroa.
Puun hinnan poikkeuksellisen raju nousu korona-aikana johtui globaaleista tekijöistä. Karumon mukaan puutavaran kysyntä räjähti ja hintojen nousua vauhdittivat myös esimerkiksi Kanadan metsissä riehuneet tuholaiset. Alalla ilmeni saatavuusongelmia.
Terasseja tehdään Suomessa yhä selvästi eniten kestopuusta eli painekyllästetystä männystä. Kestopuun suurta menekkiä selittää osaltaan se, että terassien rungot tehdään yleensä aina kestopuusta, vaikka kansilaudaksi valittaisiin jokin muu materiaali.
Kestopuuta käytetään muussakin rakentamisessa kuin terasseissa.
– Tavanomaisena vuonna kestopuuta myydään 200 000 kuutiota. Valtaosa tästä käytetään kotitalouksissa, loput teollisissa kohteissa. Muita puumateriaaleja menee arviolta yhteensä noin 15 000 kuutiota, kertoo sähköpostitse Kestopuuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Ella Springare.
Starkin hankintajohtaja Jari Tuomikoski sanoo, että terasseissa käytetään yhä enemmän kestopuun ohella lämpökäsiteltyä puuta. Lisäksi oma kannattajakuntansa on komposiitilla, joka tehdään tavallisesti kierrätysmuovista ja puukuidusta.
Siperianlehtikuusta käytettiin aiemmin terassirakentamisessa, mutta Venäjän hyökkäyssodan myötä itärajan takaa tullut tavara jäi pois muun muassa K-Raudan ja Starkin valikoimista. Eurooppalaista lehtikuustakin on olemassa, mutta sitä ei ole välttämättä hankittu tarjolle.
– Sitä ei ole valikoimassamme, koska lehtikuusen kysyntä ja volyymit ovat pienentyneet niin paljon aiemmasta ja hintataso on aikamoinen, Tuomikoski sanoo.
Isompi terassi ja leveämmät laudat
Vielä joskus aikoinaan terassit saattoivat olla varsin pieniä ja yksinkertaisia, mutta nykyään ihmiset suosivat suurempia ja näyttävämpiä rakennelmia. Terassien koko on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Springaren mukaan terassin keskikoko on tällä hetkellä runsaat 30 neliötä.
– Erityisesti kattamattomia terassineliöitä rakennetaan aikaisempaa enemmän. Terassia sisustetaan nykyään kuin sisätilaa ja varustelun määrä on kasvanut, hän sanoo.
Parikymmentä vuotta sitten suomalaismarkkinoille tulleesta ruskeasta kestopuusta on tullut terassirakentajien selkeä suosikki. Springaren mukaan nykyään lähes 70 prosenttia myydystä kestopuulaudasta on Suomessa ruskeaa ja 30 prosenttia vihreää. Ruotsissa luvut ovat jotakuinkin päinvastaiset.
Muutosta on tapahtunut asiantuntijoiden mukaan myös kansilautojen leveyksissä. Monissa yli kymmenen vuotta vanhoissa terasseissa näkee edelleen 95 millimetrin levyistä lautaa, mutta nyt kaupaksi käy parhaiten 120 millimetrin versio. Myös tätä leveämpien lautojen kysyntä on ollut viime vuosina kasvussa.
– Aiemmin on myyty aika paljon uritettua lautaa, mutta sen kysyntä on vähentynyt ihan selvästi. Laudassa on palattu enemmän sileään pintaan, Tuomikoski sanoo.
Asiantuntijat ovat varsin niukkasanaisia puun tulevista hintanäkymistä. Esimerkiksi Keskon Karumo tyytyy sanomaan, ettei odotuksissa ole dramaattisia käänteitä.
– Esimerkiksi kestopuun hintatasoon ei ole näkyvissä mitään ihmeitä muutoksia talven aikana. Ensi kevättä on liian aikaista ennakoida, Starkin Tuomikoski puolestaan muotoilee.
