Syksyllä 2023 railo opiskelijoiden ja hallituksen välillä ratkesi. Opiskelijat valuivat koulujen auloihin ja nousivat vastustamaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen opiskelijoiden asemaa ja toimeentuloa heikentäviä leikkauksia vastaan. Nyt, vajaat kaksi vuotta myöhemmin, Orpon hallitus linjasi huhtikuun lopussa pidetyssä puoliväliriihessä kajoavansa korkeakoulujen rahoitukseen. Leikkauspäätös tehdään julkisen velan taittamisen ja talouskasvun nojalla.
Puoliväliriihen suunnitelmien mukaan hallitus aikoo leikata korkeakoulujen perusrahoitusta kolmessa eri osassa vuosina 2026–2028 yhteensä 65 miljoonaa euroa. Korkeakouluja koskevat myöskin Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalalle kohdistetut 65 miljoonan euron leikkaukset, joista 52,7 miljoonaa osuu suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen ensi vuonna. Hallitus aikoo myöskin luoda avoimiin korkeakouluihin uudenlaisen väylän, jonka kautta kokonaisen korkeakoulututkinnon suorittaminen maksullisesti olisi mahdollista.
Leikkausten rinnalla hallitus suuntaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta yliopistojen omalle tutkimustoiminnalle yhteensä 49 miljoonaa vuosina 2026–2027. Kokonaisuuden tasapaino kuitenkin ontuu, kun perusrahoituksesta leikattavan osuuden suuruus on kaikkinensa 117,7 miljoonaa euroa.
Korkeakoulujen rahoituksesta leikkaaminen muodostaa aidon uhan korkeakoulujen vahvasti autonomiselle toiminnalle tutkimuksen, koulutuksen ja sivistyksen ahjoina, joiden tarkoitus on tarjota edellytykset oppimiselle, kouluttautumiselle ja sivistykselle. Korkeakoulut kun eivät ole vain työelämää kouluttautumista varten, vaan niistä hyötyy koko yhteiskunta.
Ne synnyttävät ideoita, innovaatioita ja osaamista. Lapissa leikkaukset tulevat tuntumaan laajasti myös yli korkeakouluyhteisön. Täällä yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat kooltaan pienehköjä, mutta alueelleen korvaamattomia tutkimuksen ja koulutuksen keskittymiä. Leikkausten edessä pieni korkeakoulu on suurta haavoittuvaisempi. Tämä uhkaa ajaa alueet eriytyvään kehityssuuntaan.
Ironisinta lienee kuitenkin näiden leikkausten heijastuminen vasten hallituksen omia tavoitteita nostaa nuorten ikäluokkien koulutustaso 50 prosenttiin, kasvattaa työllisyysastetta sekä kääntää julkinen talous kasvusuuntaiseksi. On vaikeaa uskoa koulutusleikkausten korreloivan koulutusasteen nousemista. Siksi hallituksen puoliväliriihen koulutusta koskevat suunnitelmat näyttävät lähinnä vain jälleen yhdeltä petetyltä koulutuslupaukselta.