ROPS: Ro­va­nie­men Pal­lo­seu­ra he­rät­tää huolta ja pet­ty­mys­tä – ­ky­syim­me tuntoja va­paaeh­toi­sel­ta, jä­se­nel­tä, kan­nat­ta­jal­ta ja ju­nio­ri­pe­laa­jien van­hem­mal­ta

Kysely: Var­jos­taa­ko korona pik­ku­jou­lu­ja? Osal­lis­tu Lapin Kansan net­ti­ky­se­lyyn

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Kou­lu­jen opit­ta­va tun­nis­ta­maan lap­si­omai­set

Arvaamattomat kriisit voivat heikentää kenen tahansa mielenterveyttä. Pitkittynyt epävarma maailmantilanne herättävät huolta. Monissa perheissä tilanteet ovat kärjistyneet: mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä väsymys ovat korostuneet. Entistä useampi lapsi on lapsiomainen, jonka elämään vanhemman psyykkinen sairaus vaikuttaa.

Aikuisten pahoinvointi heijastuu lapsiin ja muuttaa lapsen elämää. Vanhemman sairaus aiheuttaa ahdistusta, pelkoa ja muita raskaita tunteita. Lapsi saattaa joutua ottamaan aikuisille kuuluvaa vastuuta kodin arjesta ja sairastuneen hoidosta. Ongelmien pitkittyessä lapsi voi ajautua vanhempansa omaishoitajaksi. Näin ei saa olla.

Lapsiomaisen avuntarve ei aina näy ulospäin. Kodin arjessa vastuuta kantava lapsi voi näyttää pärjäävältä ja harrastaa aktiivisesti, eikä hänen ole helppo pyytää apua itselleen. Lapsi voi myös olla väsynyt, eristäytynyt tai levoton. Riippumatta siitä, onko lapsi reipas tai oireileeko hän, on tilanteen ja tuen tarpeen tunnistamiseen panostettava nykyistä paremmin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.