– Matkailun varassa toimivien yritysten tilanne on musertava, kuvailee Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola.
Koronakriisi vei Lapin matkailuelinkeinolta työt liki yhdessä yössä kesken parhaimman kevätkauden. Epävarmuus jatkuu syvänä edelleen.
Veijola eli kriisin alkuhetket Helsingissä.
– Sitä heräsi joka päivä samaan ajatukseen, että tämä painajainen onkin totta. Sitten totesin, että ei auta kuin kääriä hihat ja alkaa töihin. Matkailututkijat ympäri maailmaa miettivät pää punaisena, miten tässä voisi auttaa, Veijola sanoo.
Hän alkoi työstää aihetta opiskelijoiden kanssa. Jos pari kuukautta sitten professori näki matkailuelinkeinossa vain paljaaksi riisutun rungon ja kasan hajonneita palasia, nyt hänellä on myös visioita siitä, miten matkailu kannattaisi perustaa ja rakentaa uudelleen.
Vanhaan normaaliin palaaminen altistaa uusille kriiseille
Veijolan mielestä kriisi pitää ratkaista monen toimialan yhteistyönä luovasti ja kestävästi.
Päällisin puolin matkailu on kriisissä siksi, että ihmiset lakkasivat liikkumasta. Tutkija näkee muutakin: pandemia, ilmastokriisi, ekologinen kriisi ja matkailun irrallisuus yhteiskunnassa.
Veijolan mukaan on lyhytnäköistä auttaa yrityksiä pian takaisin vanhaan normaaliin.
– Siinä ummistetaan silmät isoilta kriiseiltä, vaikka niiden vaikutukset näkyvät jo.
Akuutein ongelma on pandemia.
– Matkailussa on rakennettu olosuhteet myös virusten matkailulle. Se on se ongelma.
Matkailun pitäisikin tarjota turvallisuutta. Veijola itse on noudattanut korona-ajan hygieniaohjeita varsin tarkkaan, ja sen osalta hän on jo joutunut lähimatkailijana pettymään.
– Kävin hakemassa pitsan ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Koko ajan, kun työntekijä teki pitsaani, hän jutteli työkavereille – ja samalla sille minun pitsalleni, ilman maskia. Saman oli tuttavani huomannut olutravintolassa, Veijola kuvaa.
Kriiseihin vastaaminen on Veijolan mukaan tärkeää, koska tulijoille pitäisi olla tarjolla jotain parempaa ja viisaampaa kuin arkena.
Matkailubisneksessä pitäisi arvostaa häiriönsietokykyä
Veijolan mukaan koronakriisi ei tuonut matkailubisnekseen epävarmuutta, vaan paljasti sen.
– Kaikkihan on aina kiinni siitä, tulevatko matkailijat. Bisnes perustuu toiveeseen, hän sanoo.
Asetelmaa pitäisi päivittää, ja siksi Veijola näkisi yöpymis- ja tilinpäätöstietojen rinnalla kestävämpiä arviontikriiteereitä, sellaisia kuin häiriönsietokyky ja joustavuus.
– Mietittäisiin luovasti, ketkä kaikki voisivat hyödyntää sitä, mikä on tehty tilapäiseen asumiseen. Minua ilahdutti uutinen, että lasi-igluja voi vuokrata päivätöihin, Veijola sanoo.
Hän uskoo monen pohtivan nyt esimerkiksi sitä, miten voisi matkustaa turvallisesti lähelle omia iäkkäitä läheisiä.
– Siten, että heitä voisi nähdä päivittäin.
Tarvitaan yhteistyötä muiden alojen, muun muassa sairaalan kanssa
Uudelleenajatteluun matkailuala tarvitsee muiden toimijoiden apua.
– Otaksuttavasti ne matkailualueet, joilla on tarjolla matkailijoillekin hyvät terveys- ja sairaalapalvelut, tulevat nyt selviämään parhaiten, Veijola sanoo esimerkkinä.
Yhteistyöllä pitää kasvattaa myös paikallinen luottamus. Nykyaikainen massaturismi voi näyttäytyä paikallisten silmin yksipuolisena ottajana ja jopa vaarallisena viruksen tuojana.
Massamatkailulle on paljon muitakin vaihtoehtoja kuin luksusmatkailu harvoille ja valituille. Veijola näkisi mielellään sekä laajan palveluvalikoiman että laajan hinnoittelun.
– Jos maksan vähemmän, saan vähemmän ja jos maksan enemmän, saan enemmän, Veijola havainnollistaa valistuneen matkailijan ajatuksia.
Monipuolisesta tarjonnasta hänellä on myös kokemus lähimatkailijana, tällä kertaa positiivinen. Ylitornion Aavasaksan retkellä hänellä oli oppaanaan ympäristöekologi.
– Jos lähdetään siitä, että oppaat ovat mahdollisimman halpaa työvoimaa, ei se kokemus ole sellainen, että opin uusia asioita ja tulen uudestaan.
Koronakriisi leikkasi Rovaniemellä matkailun myynnistä, yöpymisistä ja matkailijoiden määrästä yli 90 % huhtikuussa 2020 vuoden takaiseen nähden.
Lapin kauppakamarin kyselyssä huhtikuussa yli puolet matkailuyrityksistä arvioi, ettei selviä ensi syksyyn.
Matkailu on erittäin merkittävä elinkeino Rovaniemellä.
Aluetaloudellinen vaikutus on kaupungin tekemän arvion mukaan noin 425 miljoonaa euroa vuodessa.