jääkiekon mm: Lei­jo­nat pelaa jälleen MM-kul­las­ta – täh­ti­puo­lus­ta­ja Miro Heis­ka­nen pisti uuden vaih­teen silmään

tulvat: Kaa­re­su­van­nos­sa tulviva Muo­nion­jo­ki saattaa kat­kais­ta Ruotsin ra­ja­tien maa­nan­tai­na tai tiis­tai­na

Ko­ro­na­krii­si pal­jas­ti mat­kai­lun heikot kohdat, sanoo tutkija Soile Veijola – "On luotu olo­suh­teet myös vi­rus­ten mat­kai­lul­le"

Ensi sesonkiin: Uuden Rovaniemen uusi juttusarjaa keskittyy Rovaniemen merkittävään elinkeinoon, matkailuun, jota koronakriisi koettelee nyt lujasti. Professori Soile Veijolan haastattelu on sarjan avausjuttu.


Matkailu nähdään yhteiskunnassa liian irrallisena toimialana ja sillä on kokoaan pienempi sananvalta, sanoo professori Soile Veijola.
Matkailu nähdään yhteiskunnassa liian irrallisena toimialana ja sillä on kokoaan pienempi sananvalta, sanoo professori Soile Veijola.
Kuva: Kaisa Siren

– Matkailun varassa toimivien yritysten tilanne on musertava, kuvailee Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola.

Koronakriisi vei Lapin matkailuelinkeinolta työt liki yhdessä yössä kesken parhaimman kevätkauden. Epävarmuus jatkuu syvänä edelleen.

Veijola eli kriisin alkuhetket Helsingissä.

– Sitä heräsi joka päivä samaan ajatukseen, että tämä painajainen onkin totta. Sitten totesin, että ei auta kuin kääriä hihat ja alkaa töihin. Matkailututkijat ympäri maailmaa miettivät pää punaisena, miten tässä voisi auttaa, Veijola sanoo.

Hän alkoi työstää aihetta opiskelijoiden kanssa. Jos pari kuukautta sitten professori näki matkailuelinkeinossa vain paljaaksi riisutun rungon ja kasan hajonneita palasia, nyt hänellä on myös visioita siitä, miten matkailu kannattaisi perustaa ja rakentaa uudelleen.

Vanhaan normaaliin palaaminen altistaa uusille kriiseille

Matkailussa on luotu olosuhteet myös virusten matkailulle. Siksi turvallisuus on avainsana uuteen nousuun, sanoo Soile Veijola.
Matkailussa on luotu olosuhteet myös virusten matkailulle. Siksi turvallisuus on avainsana uuteen nousuun, sanoo Soile Veijola.
Kuva: Anssi Jokiranta

Veijolan mielestä kriisi pitää ratkaista monen toimialan yhteistyönä luovasti ja kestävästi.

Päällisin puolin matkailu on kriisissä siksi, että ihmiset lakkasivat liikkumasta. Tutkija näkee muutakin: pandemia, ilmastokriisi, ekologinen kriisi ja matkailun irrallisuus yhteiskunnassa.

Veijolan mukaan on lyhytnäköistä auttaa yrityksiä pian takaisin vanhaan normaaliin.

– Siinä ummistetaan silmät isoilta kriiseiltä, vaikka niiden vaikutukset näkyvät jo.

Akuutein ongelma on pandemia.

– Matkailussa on rakennettu olosuhteet myös virusten matkailulle. Se on se ongelma.

Matkailun pitäisikin tarjota turvallisuutta. Veijola itse on noudattanut korona-ajan hygieniaohjeita varsin tarkkaan, ja sen osalta hän on jo joutunut lähimatkailijana pettymään.

– Kävin hakemassa pitsan ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Koko ajan, kun työntekijä teki pitsaani, hän jutteli työkavereille – ja samalla sille minun pitsalleni, ilman maskia. Saman oli tuttavani huomannut olutravintolassa, Veijola kuvaa.

Kriiseihin vastaaminen on Veijolan mukaan tärkeää, koska tulijoille pitäisi olla tarjolla jotain parempaa ja viisaampaa kuin arkena.

"Matkailuhan on aina hyötynyt siitä, että ihmisten arkiset elinympäristöt eivät edistä heidän hyvinvointiaan. Se on ansaintalogiikan ydin."
Soile Veijola
Matkailun kulttuuritutkimuksen professori, Lapin yliopisto

Matkailubisneksessä pitäisi arvostaa häiriönsietokykyä

Ketkä kaikki voisivat hyödyntää sitä, mikä on luotu tilapäiseen majoittumiseen? kysyy matkailun kulttuuritutkimuksen professori Soile Veijola.
Ketkä kaikki voisivat hyödyntää sitä, mikä on luotu tilapäiseen majoittumiseen? kysyy matkailun kulttuuritutkimuksen professori Soile Veijola.
Kuva: Jouni Porsanger

Veijolan mukaan koronakriisi ei tuonut matkailubisnekseen epävarmuutta, vaan paljasti sen.

– Kaikkihan on aina kiinni siitä, tulevatko matkailijat. Bisnes perustuu toiveeseen, hän sanoo.

Asetelmaa pitäisi päivittää, ja siksi Veijola näkisi yöpymis- ja tilinpäätöstietojen rinnalla kestävämpiä arviontikriiteereitä, sellaisia kuin häiriönsietokyky ja joustavuus.

– Mietittäisiin luovasti, ketkä kaikki voisivat hyödyntää sitä, mikä on tehty tilapäiseen asumiseen. Minua ilahdutti uutinen, että lasi-igluja voi vuokrata päivätöihin, Veijola sanoo.

Hän uskoo monen pohtivan nyt esimerkiksi sitä, miten voisi matkustaa turvallisesti lähelle omia iäkkäitä läheisiä.

– Siten, että heitä voisi nähdä päivittäin.

"Eikö kannattaisi pistää vaikka kahdesta–neljään viikkoon kilpailukykyinen hinta ja kertoa asiakkaille kaikki käytännön turvallisuustoimet eli onko esimerkiksi oma vai yhteisvessa?"
Soile Veijola

Tarvitaan yhteistyötä muiden alojen, muun muassa sairaalan kanssa

Soile Veijolalle matkailun kriisi tarjoaa paljon mielenkiintoista tutkittavaa. Sympatiat ovat kuitenkin vahvasti elinkeinon puolella.
Soile Veijolalle matkailun kriisi tarjoaa paljon mielenkiintoista tutkittavaa. Sympatiat ovat kuitenkin vahvasti elinkeinon puolella.
Kuva: Kaisa Siren

Uudelleenajatteluun matkailuala tarvitsee muiden toimijoiden apua.

– Otaksuttavasti ne matkailualueet, joilla on tarjolla matkailijoillekin hyvät terveys- ja sairaalapalvelut, tulevat nyt selviämään parhaiten, Veijola sanoo esimerkkinä.

Yhteistyöllä pitää kasvattaa myös paikallinen luottamus. Nykyaikainen massaturismi voi näyttäytyä paikallisten silmin yksipuolisena ottajana ja jopa vaarallisena viruksen tuojana.

Massamatkailulle on paljon muitakin vaihtoehtoja kuin luksusmatkailu harvoille ja valituille. Veijola näkisi mielellään sekä laajan palveluvalikoiman että laajan hinnoittelun.

– Jos maksan vähemmän, saan vähemmän ja jos maksan enemmän, saan enemmän, Veijola havainnollistaa valistuneen matkailijan ajatuksia.

Monipuolisesta tarjonnasta hänellä on myös kokemus lähimatkailijana, tällä kertaa positiivinen. Ylitornion Aavasaksan retkellä hänellä oli oppaanaan ympäristöekologi.

– Jos lähdetään siitä, että oppaat ovat mahdollisimman halpaa työvoimaa, ei se kokemus ole sellainen, että opin uusia asioita ja tulen uudestaan.

Luku
90 %

Koronakriisi leikkasi Rovaniemellä matkailun myynnistä, yöpymisistä ja matkailijoiden määrästä yli 90 % huhtikuussa 2020 vuoden takaiseen nähden.

Lapin kauppakamarin kyselyssä huhtikuussa yli puolet matkailuyrityksistä arvioi, ettei selviä ensi syksyyn.

425 M€

Matkailu on erittäin merkittävä elinkeino Rovaniemellä.

Aluetaloudellinen vaikutus on kaupungin tekemän arvion mukaan noin 425 miljoonaa euroa vuodessa.

Lähteet: Rovaniemen kaupunki, Lapin Kauppakamari
Juttu avaa matkailuaiheisen Ensi sesonkiin -juttusarjamme. Sarjassa Rovaniemen matkailualan toimijat kertovat ajatuksiaan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta jatkamalla toimituksen antamia lauseenaloituksia.