Korkein oikeus (KKO) antoi tänään keskiviikkona ratkaisunsa niin kutsutussa tynnyrijutussa. Tämän jälkeen hasistynnyreihin liittyvän vyyhdin vuosikausia kestänyt puiminen oikeudessa päättyy.
KKO kovensi Helsingin huumepoliisissa Jari Aarnion alaisuudessa toimineen rikosylikonstaapelin rangaistusta viiteen kuukauteen ehdollista vankeutta.
Tuomio tuli useista virkavelvollisuuden rikkomisista ja yhdestä virkasalaisuuden rikkomisesta.
Helsingin hovioikeus määräsi miehen aiemmin sakkorangaistukseen ja hylkäsi syyttäjän vaatimukset miehen viraltapanosta. Syyttäjä valitti asiasta KKO:hon.
Oikeuden mukaan rikosylikonstaapeli osallistui esimiehensä Aarnion kanssa järjestelyihin, jossa käräjäoikeus huijattiin myöntämään vääristeltyjen tietojen perusteella televalvonta- ja telekuuntelulupia.
KKO katsoi, että teot osoittivat piittaamatonta suhtautumista voimakkaasti perusoikeuksiin puuttuvien pakkokeinojen käyttöön.
– Moitittavuutta lisäsi se, että niiden toteuttamisessa oli käytetty hyväksi tuomioistuinta. Lisäksi kysymys oli ollut salaisista pakkokeinoista, joiden osalta tuomioistuimella ei välttämättä ole mahdollisuutta varmistaa hakijan sille ilmoittamien tietojen oikeellisuutta ja joissa luottamus viranomaistoiminnan asianmukaisuuteen on korostunut, KKO lausui.
– Teot olivat olleet haitallisia myös poliisin toimintaa koskevan luottamuksen kannalta.
Rikosylikonstaapeli oli käyttänyt laittomasti myös poliisin rekistereitä onkiakseen ja paljastaakseen salassa pidettäviä tietoja Aarnioon liittyneistä rikosepäilyistä.
Korkein oikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen miehen viraltapanosta, koska Helsingin poliisi oli jo irtisanonut hänet viime vuonna.
Aarnio ei saanut valituslupaa
Helsingin hovioikeus tuomitsi Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion kesäkuussa 2019 kymmeneksi vuodeksi vankilaan huumetynnyrien järjestelystä Suomeen. Hovi katsoi, että Aarnio syyllistyi työssään Helsingin huumepoliisin päällikkönä viiteen törkeään huumausainerikokseen, törkeään todistusaineiston vääristelemiseen, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen ja useisiin virkarikoksiin.
Aarnio haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta KKO hylkäsi hakemuksen. Aarnion hovista saama tuomio jäi siis voimaan.
Kymmenen vuoden vankeustuomion sai hovista myös Aarnion rikoskumppanina tynnyrijutussa toiminut rikollisjärjestö United Brotherhoodin ex-pomo Keijo Vilhunen.
Hovioikeuden mukaan Aarnio oli niin kutsuttu Pasilan mies, joka käytti prepaid-liittymiä hasistynnyrien maahantuontiin ja levitykseen. Pasilan mies järjesteli Hollannista Suomeen viidessä metallitynnyrissä yhteensä 800 kiloa hasista vuonna 2011.
Hovioikeus katsoi, että Aarnio hyväksikäytti virkansa tuomia mahdollisuuksia rikosten toteuttamisessa ja sotki monin tavoin rikostutkintaa oman kiinnijäämisensä välttämiseksi.
Hovioikeus katsoi kesäkuussa 2019 antamassa tuomiossaan Aarnion rikokset erittäin vakaviksi, vahingollisiksi ja poikkeuksellisen häikäilemättömiksi ottaen huomioon, että Aarnio toimi tekoaikaan poliisin päällikkövirassa.
Palkkamurha yhä oikeudessa
Aarnio ja Vilhunen vastaavat parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa syytteisiin Helsingin Vuosaaressa vuonna 2003 tapahtuneesta palkkamurhasta. Syyttäjän mukaan Vilhunen osallistu murhan järjestelyihin ja Aarnio jätti estämättä henkirikoksen, vaikka hänellä oli siihen poliisivirassaan erityinen velvollisuus.
Molemmat ovat kiistäneet osallisuutensa.
Murha liittyi alamaailman välienselvittelyyn. Uhriksi joutui ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal. Murhasta sai aikoinaan elinkautisen tuomion neljä miestä.
Käräjäoikeuden on tarkoitus antaa jutusta ratkaisu lähiviikkoina.