Viimeviikkoiseen Lounais-Lappiin kirjoittaneen Lauri Taneli Lassilan kolumniin pikku oikaisu.
Vaikka Tornio onkin Tornionlaakson pääkaupunki ja Nordbergin möljän Särkynyt lyhty- patsaaseen Kalkkipapin tilalle kuuluisikin runoseppä Antti Keksi (1622–1705), hänen synnyinpaikkansa ei löydy Torniosta, vaan Ylitorniolta, tarkemmin Aavasaksan tuolta puolen Kaulirannalta.
Aikuisena Antti isännöi Keksin taloa Marjosaaressa ja myöhemmin muutti Tornionjoen vastarannalle Torakankorvaan, jossa syntyi Tornionlaakson kansalliseepos Keksin Laulu, joka kuvaa Tornionjoen tuhoisan kevättulvan kulkua vuonna 1677.
Antti Mikkelinpoika Keksi oli ensimmäinen nimeltä tunnettu suomenkielinen kansanrunoilija. Häntä pidetään yhtenä Tornionlaakson ensimmäisistä kirjailijoista vaikka hän tuskin oli kirjoitustaitoinen, mutta kiitos italialaisen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbin Keksin tulvaruno muistiinmerkittiin vuonna 1799 ja julkaistiin hänen matkakirjassaan Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape. Acerbi oli matkalla Nordkappiin ja pysähtyi juhannuksen alla pariksi päiväksi nykyisen Övertorneån pappilaan. Viivähdyksen kohokohta oli kiipeäminen Aavasaksan vuorelle, jonne Acerbi nousi maapallontutkija Maupertuisin jalanjälkiä.
Antti Keksistä löytyy netistä oikeaa tietoa monessa muodossa, jopa 212-säkeinen Keksin Laulu kokonaisuudessaan soitettuna ja laulettuna. Jalon runouden nimissä vinkkinä: ”Ennen kuin meän kansallisrunoilija Keksiä tuulettaa, kannattaa ensin googlettaa.”