Lapin Kansa uutisoi (12.12.), kuinka valtiovarainministeriössä ”pohditaan” kaivosveron tuottojen tasausta. Nyt pitäisi lappilaisten medioiden soitella Riikka Purran (ps.) puhelin kuumaksi ja ottaa selvää, kannattaako tai voisiko hän kannattaa ajatusta kaivosverojen koplaamisesta.
Kuinka laajalle kuntajoukolle kaivosveron tuottoja tasattaisiin, ja millä perusteella? Silloin raha on jo niin pieni, että saajakunnalle sillä ei ole juuri merkitystä. Tärkeintä oli siis, että saatiin se joltain pois. Voisiko käydä niin, että kaivosveron tuottoja kaivoskunnalta saisi kunta, joka vastustaa jopa malminetsintää alueellaan?
Kaivosveron tuoton kohdentuminen kaivoskunnalle on oikeudenmukainen järjestely. Se joutuu järjestämään alueellaan palveluja. Kittilä rakensi vasta uuden koulurakennuksen, jonka maksamiseen ei yhden vuoden kaivosveron tuotto riitä edes sivuun.
Kiristyneen asuntotilanteen takia kunta on myös sijoittanut miljoonia asuntotuotantoon. Myös päiväkoteihin on investoitu. Nämä ovat positiivisia ongelmia, joihin osoittaa mielellään rahaa – mutta pitää sitä kaivostoiminnasta saadakin.
On myös omituista, että valtiovarainministeriössä herätään tulojen tasaukseen juuri nyt. Helsingin kunnallisveroprosentti (5,3 %) on yksi maan alhaisimmista (Kittilässä 7,3). Helsinki on tehnyt kovaa tulosta vuosia, vaikka kaupungissa ei ole vientiteollisuutta ja sinne maksetaan sosiaalitukia selvästi Lapin keskiarvoa enemmän.
Helsingissä valtion työpaikkojen määrä on kasvanut kiihtyvästi 1990-luvulta, kun se Lapissa on vain vähentynyt – varsinkin länsirajan kunnissa, joista loppuivat jo aiemmin raja ja tulli. Entinen suurtyöllistäjä Metsähallitus on kilpailuttanut metsätyöt ulkomaalaisille jo 2000-luvulla.
Milloin Purran johtama ministeriö herää alueiden väliseen tasa-arvoon siellä, missä siihen olisi aihetta ja missä rahavirrat kulkevat maalaiskunnista ruuhka-Suomeen? Onko tämä puhe vain hämäystä, onko tosiasiallinen tarkoitus vain viedä suurempi osuus verosta valtiolle? Saisihan silläkin jonkun virkamiehen Helsinkiin lisää.