Ukrainan takaisin valtaamilta alueilta pääkaupungin Kiovan lähellä on löydetty 410 siviilin ruumiit, kertoo Ukrainan valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktova. Venediktova kertoi asiasta Ukrainan television haastattelussa.
Vielä ei ole tiedossa, sisältääkö luku ne 280 kuollutta, joiden on kerrottu löytyneen joukkohaudasta Butshan kaupungissa. Ukrainan puolustusministeriö syyttää Venäjän joukkoja siviilien mielivaltaisista teloituksista Butshassa.
– Paikallisia siviilejä teloitettiin mielivaltaisesti. Osan kädet on sidottu selän taakse. Heidän ruumiitaan on ympäri kaupunkia, puolustusministeriö kertoo Twitter-tilillään.
Butshan kaupunki sijaitsee vain noin 25 kilometrin päässä Kiovasta luoteeseen. Se toimi taistelutantereena noin kuukauden ajan. Ukrainan joukot saivat kaupungin haltuunsa sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti vähentävänsä sotatoimia Kiovan alueella.
Ukraina kertoi lauantaina saaneensa haltuunsa koko Kiovan alueen.
Suomen poliittinen johto tuomitsee teloitukset
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on vaatinut riippumatonta tutkimusta siviilikuolemiin Butshan kaupungissa Ukrainassa.
Useiden maiden johtajat ovat tuominneet siviilien surmat sen jälkeen, kun Butshasta saatiin valokuvia ja videoita ruumiista kaduilla sekä joukkohaudoista, ja vaatineet Venäjää tilille sotarikoksista.
Guterres sanoi Twitterissä olevansa "syvästi järkyttynyt" kuolleiden siviilien kuvista ja vaati riippumatonta tutkimusta tapahtuneista.
Presidentti Sauli Niinistö tuomitsee Twitterissä ja Facebookissa julkaisemassaan viestissä Venäjän toimet Ukrainassa ja vaatii sotarikosten selvittämistä.
Niinistön mukaan raportit Venäjän armeijan toimeenpanemista raakuuksista ja siviilien surmaamisesta Ukrainassa "järkyttävät syvästi". Butshassa, Irpinissä ja muualla Ukrainassa rikosten kohteeksi joutuneet siviilit ansaitsevat oikeutta, hän kirjoitti.
Niinistön mukaan Suomi tukee Kansainvälisen rikostuomioistuimen roolia tutkinnassa.
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) on niin ikään tuominnut venäläisjoukkojen vetäydyttyä paljastuneet raakuudet Ukrainassa. Hänen mukaansa sotarikokset on tutkittava ja niihin syyllistyneet saatava vastuuseen.
Marin sanoi Twitterissä olevansa järkyttynyt "julmista ja raakalaismaisista teoista", joita on raportoitu venäläisten vetäydyttyä Butshan alueelta ja muualta Ukrainasta.
Helena Ranta: Kyseessä rikos ihmisyyttä vastaan
Ukrainan puolustusministeriö kuvailee tapahtunutta tviitissään uudeksi Srebrenican joukkomurhaksi. Bosnian sodan aikana tapahtuneessa Srebrenican joukkomurhassa surmattiin yli 7 000 muslimimiestä ja -poikaa vuonna 1995.
Suomalainen oikeushammaslääkäri Helena Ranta sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Butshan tapahtumissa on kyse rikoksesta ihmisyyttä vastaan.
Ranta oli mukana kansainvälisessä ryhmässä, joka oli tunnistamassa Srebrenican joukkomurhan uhreja. Hän ei rinnastaisi Butshan tapahtumia Srebrenicaan.
Katso Helena Rannan haastattelu:
Ruumiita satunnaisesti ympäri kaupunkia, kertoo Butshassa vieraillut AFP
Ukrainalaisjoukkojen mukana Butshaan päässeiden AFP:n toimittajien havainnot ovat olleet vastaavanlaisia kuin Ukrainan puolustusministeriöllä.
AFP:n mukaan kaupungissa oli paljon tuhoutuneita rakennuksia ja ympäri kaupunkia näkyi satunnaisesti ihmisruumiita.
Eräällä kadulla toimittajat näkivät ainakin 20 hautaamattoman, siviiliasuisen miehen ruumiit.
– Kaikki nämä ihmiset tapettiin ampumalla takaraivoon, kertoi Butshan kaupungin pormestari Anatoli Fedoruk AFP:lle.
Ainakin yhdellä vainajalla näkyi AFP:n toimittajien mukaan iso haava päässä ja toisen kädet oli sidottu selän taakse.
Harkovaa pommitettiin
Useita siviilejä on kuollut Venäjän joukkojen pommitettua koillista Harkovan kaupunkia Ukrainassa.
Asiasta kertoi alueen kuvernööri sunnuntaina Telegram-viestipalvelussa BBC:n mukaan.
Kuvernööri Oleh Synyehubovin mukaan pommituksessa kuoli tai loukkaantui parikymmentä ihmistä, mukaan lukien lapsia. Uhrien lukumäärä ei kuitenkaan vielä ollut selvillä sunnuntai-iltana.
Harkova on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki ja sijaitsee lähellä Venäjän rajaa.
Venäjä iski Etelä-Ukrainan Odessaan
Venäjä iski varhain sunnuntaiaamuna Etelä-Ukrainassa Odessan strategiseen satamakaupunkiin. Alun perin kansainväliset mediat uutisoivat paikan päällä olevien toimittajiensa kertoneen kaupungissa kuulluista räjähdyksistä, ja myöhemmin sekä Ukrainan armeija että Venäjän puolustusministeriö vahvistivat iskun.
Ukrainan viranomaiset ovat kertoneet Telegramissa, että kuolonuhreja ei ole tiedossa, mutta infrastruktuuria on tuhoutunut.
Uutistoimisto AFP:n toimittajan mukaan kaupungin teollisuusalueella nousi ilmaan kolme savupatsasta ja liekkejä. Venäjä kertoi iskujen kohteena olleen öljynjalostamo ja kolme polttoaineen ja voiteluaineiden varastointiin käytettyä rakennusta.
Paikallisviranomaiset kertoivat iskun aiheuttaneen useita tulipaloja ja Ukrainan ilmatorjuntajärjestelmän ampuneen alas joitakin ohjuksia.
Miljoonan asukkaan Odessa on Ukrainan suurin Mustanmeren satamakaupunki, ja se on toistaiseksi välttynyt pahimmilta taisteluilta. Nyt Venäjän kuitenkin uskotaan siirtävän painopistettään Ukrainan itä- ja eteläosiin, kerrotaan esimerkiksi Britannian puolustusministeriön Ukrainaa koskevassa tilannekatsauksessa.
Venäjän katse kääntyi Donbassiin ja Etelä-Ukrainaan
Venäjä on vetänyt joukkojaan pääkaupunki Kiovaa ympäröivältä alueelta ilmeisesti tarkoituksenaan keskittyä itään ja etelään. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvioi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomen aikaa julkaistussa puheessaan Venäjän joukkojen tavoitteena olevan nyt Itä-Ukrainan Donbassin alueen ja Etelä-Ukrainan valtaaminen.
Brittihallinnon tilannekatsauksessa arvioitiin myös Ukrainan ilmapuolustuksen aiheuttavan edelleen haasteita venäläisten ilmasodankäynnille Ukrainassa.
Puolustusministeriön mukaan Venäjän kyvyttömyys löytää ja tuhota Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmiä on vaikeuttanut Venäjän pyrkimyksiä saada Ukrainan ilmatilaa laajemmin hallintaansa. Venäläiskoneiden haavoittuvaisuus on brittiministeriön mukaan vaikuttanut Venäjän kykyyn tukea maajoukkojen etenemistä useilla eri rintamilla.
Ukrainan rauhanneuvottelija: Putin ja Zelenskyi voisivat tavata pian - Venäjän mukaan ei vielä
Ukrainan rauhanneuvottelija Davyd Arahamija kertoo, että Venäjän johto olisi suullisesti myöntynyt Ukrainan tärkeimpiin ehdotuksiin. Arahamijan mukaan rauhanneuvottelut ovatkin edenneet siihen pisteeseen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi voisivat tavata pian.
Arahamija sanoi Ukrainan televisiossa, että Zelenskyin ja Putinin mahdollinen tapaaminen tapahtuisi suurella todennäköisyydellä Turkissa.
Venäjän johto ei kuitenkaan Arahamijan mukaan hyväksy Ukrainan vaatimuksia Krimin asemasta. Venäjän virallista vastausta ei myöskään ole saatu kirjallisesti, vaan pelkästään suullisesti.
Arahamijan mukaan Venäjä johto olisi neuvotteluissa myöntynyt siihen, että kansanäänestyksen järjestäminen Ukrainan neutraalista eli puolueettomasta asemasta on "ainoa tie pois tästä tilanteesta". Venäjä on vaatinut Ukrainaa omaksumaan neutraalin aseman.
Jos ukrainalaiset kuitenkin päätyisivät äänestyksessä hylkäämään puolueettomuuden, Arahamijan mukaan joko sota tai neuvottelut voisivat jatkua.
Arahamija sanoi, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan soitti sekä Ukrainan edustajille että presidentti Putinille perjantaina. Erdogan oli tarjoutunut isännöimään tapaamista.
– Päivämäärä tai paikka ei ole vielä tiedossa, mutta uskomme, että paikka tulisi todennäköisemmin olemaan Ankara tai Istanbul, Arahamija sanoi.
Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan Zelenskyi on toistuvasti pyytänyt mahdollisuutta neuvotella kasvotusten Venäjän presidentti Putinin kanssa.
Sunnuntaisten mediatietojen mukaan Venäjän pääneuvottelija Vladimir Medinski ei kuitenkaan pidä luonnossopimusta vielä valmiina korkeimman tason tapaamiselle. Hänen kerrotaan esittäneen kantansa Telegram-kanavallaan.
Viron yleisradio: Väkisin Venäjälle evakuoituja ukrainalaisia saapunut Viroon
Viroon on saapunut Itä-Ukrainasta Venäjälle pakkoevakuoituja ihmisiä, kertoi Viron yleisradioyhtiö ERR lauantaina.
Narvan kaupungin poliisipäällikkö Indrek Puvi kertoi ERR:lle, että Venäjän kautta Viroon saapuu päivittäin noin 200 sotaa pakenevaa ukrainalaista. Poliisipäällikön mukaan pakkoevakuoitujen lisäksi Venäjän kautta on saapunut myös ihmisiä, jotka eivät päässeet pakenemaan Itä-Ukrainasta maan länsiosiin.
Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk on aiemmin kertonut, että Venäjälle olisi evakuoitu Ukrainasta noin 40 000 ihmistä ilman, että asiasta olisi sovittu Ukrainan kanssa.
ERR:n mukaan Virossa on noin 26 000 sotaa Ukrainasta paennutta ihmistä.
Kello 12.46: Otsikkoa muokattu. Lisätty tiedot iskusta Odessaan.
Kello 16.26: Lisätty Sanna Marinin kommentit.
Kello 16.47: Lisätty Helena Rannan haastatteluvideo.
Kello 20.41: Lisätty tieto, että Kiovan läheltä löytynyt 410 siviilin ruumiit.
Kello 22.39: Lisätty tiedot Harkovan pommituksista sekä YK:n pääsihteerin kommentit.