Ensimmäinen maalaus Kalervo Palsalta, jonka näin, oli ”Vapautuminen”. Olin yläasteella.
Teini-ikäiselle maalaus miehestä, joka on hirttäytynyt omaan jättipenikseensä sidottuun hirttosilmukkaan, oli järkytys.
Yhtä kouriintuntuvia ja perustuksia ravistelevia taidekokemuksia minulla on harvakseltaan, mutta muistan ne. Ne ovat jättäneet jäljen, ja samoin ne ovat jääneet osaksi elämää.
”Vapautumisesta” lähtien pikkuhiljaa aloin tutustua Palsan elämään ja tuotantoon. Ja nyt hän on eräs suosikkitaiteilijoitani.
Ihmiset kieltävät mielellään itsestään pimeän puolen.