Suomi on onnistunut koronantorjunnassa hyvin moniin Euroopan maihin verrattuna. Tartuntamäärät ovat muuntovirusten seurauksena kasvaneet mutta eivät hallitsemattomasti. Todennetut tartunnat eivät tietenkään kerro koko totuutta, koska kaikki oireita saaneet eivät hakeudu testeihin oireettomista puhumattakaan.
Torjuntatoimien heikko kohta on ollut maalla, merellä ja ilmassa eli ulkorajoilla. Ensimmäisessä aallossa kesti, että esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla saatiin testaus käyntiin. Kakkosaallosta tuli pelättyä pahempi muuntovirusten vuoksi, ja taas on kysytty, vuotavatko rajat.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on vierittänyt palloa kunnille ja aluehallintovirastoille, joilla hänen mukaansa on ollut mahdollisuus velvoittaa maahantulijat koronatestin sisältävään terveystarkastukseen. Avien tulkinta on lähtenyt yksilöperusteisesta testaamisesta. Isojen joukkojen testaaminen on myös silloin mahdollista, mutta olennaisesti hitaampaa kuin yhdellä, tiettyä joukkoa koskevalla päätöksellä.
Riidanratkaisijaksi tarvittiin perustuslakivaliokunta, jonka mukaan massatestejä voidaan määrätä jo nykylain perusteella.
Kysyimme avien ylijohtajilta, ovatko keskeiset ministeriöt, kuten sosiaali- ja terveysministeriö, ottaneet avien näkemykset riittävästi huomioon epidemian torjunnassa. Puolet eli kolme vastaajaa katsoo näin tapahtuneen. Suoraan eri mieltä ei ollut kukaan, sillä loput kolme ylijohtajaa valitsi vaihtoehdon "en osaa sanoa".
Mistä se kertoo? Yksi ylijohtajista myöntää syyttelyn kohteena olemisen turhauttaneen. Hän korostaa, että avit nojaavat päätöksissään lakiin ja terveysviranomaisten asiantuntemukseen.
Yksi vastanneista myöntää lainsäädännön olevan altis tulkinnoille. Epätäydellinen lainsäädäntö ja pitkään jatkunut epidemia on hänen mukaansa haastanut päätöksentekijöitä kaikilla tasoilla.
Yksi ylijohtajista sanoo kysymyksenasettelun ja asiaa koskevan julkisen keskustelun perusteella vaikuttavan siltä, että tartuntatautilain pykälien mukaan tehtävät toimet avautuvat hankalasti. Tästä on vaikea olla eri mieltä.
Keskustelu rajojen testeistä on kiivasta siihen nähden, että maahantulijoita on vain murto-osa normaalista. Schengen-sopimuksen toteutumista vahtiva EU-komissio on moittinut Suomea pitkään jatkuneista rajatarkastuksista. Moitteista huolimatta tarkastuksia on jatkettu, mikä on oikea ratkaisu. Poikkeustilanteessa on tehtävä poikkeusratkaisuja.
Siinä missä rajatarkastukset ovat pyörineet pitkään, selvyyden saaminen massatestaamisen edellytyksiin kesti liikaa. Kun seuraava pandemia iskee, aikaa ei toivottavasti tuhraannu toimivaltasuhteiden selvittelyyn.
Kirjoittaja on toimittaja Lännen Mediassa.
jussi.orell@lannenmedia.fi
