Kolumni

Kolumni: Sijauspatjoilta sijoitustileille – sukupolvet vaihtuvat, mutta säästöt pysyvät

-
Kuva: Jussi Leinonen

Ensi elokuussa rovaniemeläiset hyperventiloivat, kun suomalaisten suuri suosikki saapuu kaupunkiin. Ei, en puhu Antti Tuiskun comebackista Simerockiin, vaan hypermarketti Minimanin avajaisista.

Kuten nimestä voi päätellä pohjanmaalainen kauppaketju on tunnettu edullisesta tavarastaan. Voin kertoa, että euron juusto (Oltermanni) tuo suurta iloa vaasalaisen opiskelijan elämään kaupungissa, jossa ei ole Mäkkäriä.

Jonottaessani nolona eläkeläisten kanssa ilmaisia maistiaisia, mietin suomalaisten outoa rahasuhdetta.

Rakastamme juosta irtokarkkitarjousten perässä ja kertoa kaverille edullisesta lentodiilistä, mutta oman pankkitilin sisältö tulee pitää tiukasti salassa.

Laman lapset ovat saaneet vanhemmiltaan ennakkoperintönä säästeliäisyyttä, mutta myös häpeää ja pelkoa.

Moni nuori kammoksuu edelleen sitoutumista opintolainaan. Toisaalta epävarmuus tulevaisuudesta voi myös ilmetä tuhlailuna tämän päivän “elä hetkessä” -yhteiskunnassa.

Muutosta on onneksi tapahtunut. Nordean tuoreen kyselyn mukaan nuoret puhuvat avoimemmin rahasta kuin vanhemmat sukupolvet.

Säästeliäs elämäntapa on nyt muodissa. Trendikäs nuori käy kirppareilla, syö kikherneitä ja polkee pyörällä. Kun vanhempamme elivät nuoruuttaan baaritiskillä, nykyään villi opiskelija lähtee erämaahan vaeltamaan.

Myös sijoittamisesta on tehty mediaseksikästä.

Opiskelijat sijoittavat opintolainansa sijauspatjojen sijaan asuntosäästötileille, rahastoihin ja osakkeisiin. Mimmit sijoittaa -podcast sai myös minut astelemaan pankkiin ja perustamaan sijoitustilin.

Nordean kyselystä selvisi, että yli puolet 18–25-vuotiaista sijoittajista tavoittelee eläköitymistä 35–40-vuotiaina. Vapaa-aikaa siis arvostetaan luksustuotteita enemmän.

Maailman rikkain mies, verkkokauppa Amazonin toimitusjohtaja Jeff Bezos lahjoitti juuri 10 miljoonaa dollaria ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Voisivatko sijoitussalkut tosiaan olla vastaus maailman pelastamiseen?

Tavoitteenani on sijoittaa seuraavat irtokarkkirahani vastuullisiin yrityksiin, jotta suklaata saa myös tulevaisuudessa. Haastan myös sinut – Carpe diem ja pankkiin!

Kirjoittaja on Vaasassa asuva opiskelija, joka rakastaa mainoslehtien lukemista.