Olipa kerran maa, jossa kunnat järjestivät huutokauppoja, joissa halvimman tarjouksen tehneet perheet ja yksityiset henkilöt ostivat lapsia, kehitysvammaisia, vanhuksia ja sairaita. Kun kukaan ei valvonut, huutolaisten kohtelu oli julmaa ja heitä jopa pahoinpideltiin, monet menehtyivät aliravitsemukseen.

Vaivaisten huutokaupat kiellettiin vuonna 1923, ja sata vuotta myöhemmin samassa maassa päätöksentekijät kiistelevät, kenen tehtävänä olisi huolehtia erityisesti ikääntyneistä ja muistisairauteen sairastuneista.