Kolumni

Ko­lum­ni: Pe­su­kar­hu­ja odo­tel­les­sa – tu­lok­kai­ta ei voi va­li­koi­da, kun ilmasto läm­pe­nee

Tenka Issakainen on Rovaniemellä parikymmentä vuotta asunut kriitikko ja kulttuurin sekatyöläinen.
Tenka Issakainen on Rovaniemellä parikymmentä vuotta asunut kriitikko ja kulttuurin sekatyöläinen.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Lepakko lenteli aulassa, uutisoi Yle. Tarkemmin sanoen kyse oli kimolepakosta, joka tavattiin Suomessa nyt ensimmäistä kertaa talvisaikaan. Lepakoiden kuuluisi horrostaa tammikuussa, Helsingissäkin, mutta tavattu yksilö ei vain horrostanut.

Lepakon kävi hyvin: yritys, joka on erikoistunut lentävien otusten pelastamiseen sisätiloista, kävi noutamassa sen. (Kuinka hienoa, että sellaisia firmoja on olemassa!) Siivekäs kävi terveystarkastuksessa Korkeasaaren Villieläinsairaalassa ja pääsi sitten suojaisaan talvehtimispaikkaan Suomenlahden saaristoon.

Eläimet vaeltavat pohjoiseen ilmaston lämpenemisen myötä. (Pohjoisen lajit, kuten naali ja kiiruna, eivät tietenkään pääse vaeltamaan mihinkään, vaan kuolevat pois.) Lähialueilta omin voimin saapuvat lajit harvoin aiheuttavat suuria mullistuksia, ihmisten siirtelemät kannat sekoittavat pakkaa pahemminkin.

Kuinka monta etelämpää saapunutta, Suomelle uutta eläinlajia on tavattu 2000-luvulla? Yli tuhat. Kyllä, yli tuhat.

Suurin osa tulokkaista on toki siivekkäitä hyönteisiä, mutta nisäkkäitäkin riittää. Sakaali saapui jo toissa vuonna aiheuttaen kummallisen paniikin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Odotettavissa hetken kuluttua: siiseli, isokauris ja pesukarhu. Pietarin metropoli hidastanee visentin saapumista jonkin verran.

"Pesukarhut ovat käpälistään käteviä, älykkäitä ja sopeutuvia, ja kuten ihmiskuntaa tarkastelemalla voi huomata, sellainen yhdistelmä on tuhoisa."

Pesukarhu olisi vihoviimeinen tulokas. Vastikään edesmennyt biologi ja kirjailija Sesse Koivisto kuvasi teoksissaan, kuinka pesukarhu oli tuskastuttavin eläin, joka Koivistojen perheellä oli ollut kotihoidossa — ja he olivat sentään hoivanneet muun muassa tiikereitä, susia ja paviaaneja. Yksi pesukarhun oivalluksista oli se, että pyykkikorista voi ottaa vaatekappaleita, heittää ne vessanpönttöön ja huuhtoa viemäriin.

Pesukarhut ovat käpälistään käteviä, älykkäitä ja sopeutuvia, ja kuten ihmiskuntaa tarkastelemalla voi huomata, sellainen yhdistelmä on tuhoisa. Kanadalainen sivusto opastaa pitämään ongelmapesukarhujen varalta bioroskat jääkaapissa jätteiden noutopäivään saakka tai sitten hankkimaan ulkosäiliöihin lukot.

Etelä- ja Itä-Suomi ottavat useimmat tulokkaat ensimmäisinä vastaan, mutta Peräpohjola ja Lappi saavat vastaavasti tutustua etelän eläimiin. Siilien runsastuminen tuntuu näin Uudellamaalla varttuneesta sympaattiselta, puutiaisten ja hirvikärpästen invaasio ei niinkään.

Tulokkaita ei kuitenkaan voi valikoida, eivätkä eläimet piittaa viisumeista, koronasuluista tai ilmastodenialistien mielipiteistä.