Tervolan Louella asuva elokuvaohjaaja ja -tuottaja Joonas Berghäll toteuttaa Kemin kaupungille 18 videon sarjan, jossa Berghäll kuvaa kemiläistä elämänmenoa.
– Tarinana on Joonas ja Joonaksen vuosi. Tapahtumapaikkana on Kemi. Kyse ei ole mielikuvamaailmasta, vaan ennemminkin realitysta, joka on yhden toimijan näkökulma siitä, miltä tämä alue voi näyttää, kuvailee Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
Berghäll on viettänyt osan lapsuudestaan Kemissä. Aikuisenakin hän on vieraillut kaupungissa paljon, sillä hänen äitinsä paluumuutti Meri-Lappiin 16 vuotta sitten.
Berghäll muutti itse alueelle takaisin kolme vuotta sitten. Kemissä hänellä tulee vierailtua noin kerran viikossa, joten hän hän tarkastelee kaupunkia ulkopuolisen silmin.
– Uskon, että löydän eri asioita, joita ei olla nostettu niin paljon esille. Sellaisia asioita, jotka ovat Kemissä asuville itsestäänselvyyksiä, hän pohtii.
Ensimmäistä videotaan Berghäll alkaa kuvata tämän vuoden viimeinen päivä ja kuvauksia tehdään vuoden verran. Videoita jaetaan sosiaalisessa mediassa.
Lapsuudesta liikkeelle
– Lähden liikkeelle omasta lapsuudestani. Millainen Kemi oli lapsuudessani 1980-luvulla ja mikä kaikki on muuttunut nykypäivään mennessä, Berghäll kertoo.
Berghällillä on jo muutamia ideoita mielessään videoiden aiheiksi. Yhdessä videossa hän esittelee talvilomamahdollisuuksia, toisessa Kemin edustaa merellisine mahdollisuuksineen.
– Ja ehdottomasti yksi rantapäivä tulee! Kävimme viime kesänä perheen kanssa Ajoksessa uimarannalla. Kaikki olimme hullaantuneita siitä, hän kertoo.
Kemin elinvoimajohtaja Mervi Nikander toteaa, että yhteistyössä mielenkiintoista ovat menestyneen Berghällin laajat kansainväliset verkostot. Berghäll henkilönä on myös osoitus siitä, että kansainvälistä uraa voi ylläpitää myös pohjoisesta käsin.
– Onhan se kutkuttava esimerkki, että töitä voi tehdä täältä eikä ole pakko asua Helsingissä, Nikander pohtii.
Kemin kaupunki on antanut Berghällille videoiden suhteen vapaat kädet.
– Videoista ei tule pelkästään Kemiä ihannoivia, vaan ne kuvaavat sitä, mitä elämä aidoimmillaan on, Berghäll kuvaa.