Kittilän kultakaivoksen 2022 tilinpäätöksessä liikevoitto on 102,3 miljoonaa, liikevoittoprosentti 26,4 – kolmen vuoden keskiarvona 32 prosenttia. Se on metsäyhtiöihin verrattuna kolminkertainen, vaikka kultakaivos maksaa kaivosoikeuksistakin noin seitsemän miljoonaa euroa ja saa kenkiksi vain 40–50 miljoonaa.
Se kun on ostanut kaivosoikeudet 1965 kaivoslailla ennen kuin Mauri Pekkarinen (kesk.) ehti ne ”pekkaroimaan” kenkättäviksi. Kevitsalla vastaava "pekkarointi" nousee 200 miljoonan euron luokkaan.
Agnico Eaglen tilinpito jatkuu selkeänä, ”verosuunnittelu” lainakoroillakin on jo poissa. Eikä se keinottele Markus Lohen (kesk.) ja Katri Kulmunin (kesk.) 2019 myöstäröimillä kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaisilla poistoillakaan. Verotettavan tulon vähennyksiä on toki käytetty.
Kun Kulmuni valtionvarainministerinä toukokuussa 2019 julisti kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaiset poisto-oikeudet veronmaksun vähennyksinä alkavaksi 2020, kirjasi Boliden Kevitsalla 2019 tilinpitoon investoinneiksi vain 9,2 miljoonaa, mutta 2020 jo 147,4 miljoonaa euroa. Se toi noin 15 miljoonan verotuen Bolidenille, valtiolle 15 ja siitä Sodankylän kunnalle 3–4 miljoonan verotulomenetyksen.
Agnico Eaglella Kittilässä vastaavat kone- ja laiteinvestoinnit pysyivät suhteellisen normaaleina – 45,2 ja 65,9 – joten siellä ei juurikaan keinoteltu.
Tilipidossa Kittilän kullan myyntimäärät ja tulot ovat näkyvissä ja passaavat markkinoiden hintojen kanssa. Kevitsalla vastaava on salattu. Mistään ei selviä se, montako tonnia tai unssia mitäkin malmia on ”myyty” käytännössä siirtohinnalla – joka sekin on salattu – tai lennätetty pilvipalvelun kautta emoyhtiön Ruotsi omistukseen.
Agnico Eaglen tilinpidossa liikevoitto, verotettava tulos ja yhteisöveron maksut tulostuvat kiemuroitta. Viime vuoden 16,2 miljoonan euron yhteisöveron vastineeksi valtio tyrkkäsi sille alv- ja sähköverotukea ainakin runsaat 40 miljoonaa euroa, joten pahasti jäi Suomi Oy miinukselle sielläkin, mutta aivan omaa pöljyyttämmehän se on.