pääkirjoitus: Po­la­ri­can ri­kos­epäi­ly kertoo mar­ja­lain toi­mi­vuu­den lisäksi siitä, ettei mar­ja­bis­nek­ses­sä hy­väk­sy­tä enää edes har­maal­la vyö­hyk­keel­lä ope­roin­tia

kolumni: Puo­lus­tai­si­ko­han pu­ti­nis­ti maa­tam­me?

Lapin kansan hirvilaskuri: Ter­vo­las­sa runsas vii­den­nes luvista on jo käy­tet­ty, isot sonnit jä­tet­tiin al­ku­kau­des­ta rau­haan: "Meillä oli naa­pu­ri­so­pi­mus"

Tilaajille

Kir­kon­ky­läs­tä yli­opis­to­kau­pun­gik­si – Ly­seon­puis­ton lukion his­to­ria­teos kertoo paitsi koulun myös koko kau­pun­gin vai­heis­ta

Mitä tutkitaan, kun tutkitaan koulun historiaa? Otetaanko tutkimuskohteeksi opettajien vai oppilaiden, vai kenties valvovien viranomaisten kokemukset? Entä paljonko painoarvoa pitäisi antaa virallisille lähteille?

Tätä on saanut pohtia myös Rovaniemen Lyseonpuiston lukion historiaa aina koulun perustamisvuodesta 1908 vuoteen 2008 asti tutkinut historiantutkija, dosentti Marianne Junila Oulun yliopistosta. Tutkimustyö huipentui tänä vuonna Lapin lippulaiva -nimisen historiateoksen julkaisuun.