5/5
Otava, 2020
Kun avasin kirjan, se pysyi mielessäni jokaisena hetkenä kun en lukenut sitä. Kun kirja sitten lyhyen luku-urakan jälkeen tuli päätökseen jäi se asumaan mieleni laitamille koskettavan kauniina teoksena, joka oli onnistunut tekemään suuren vaikutuksen.
Kirja kertoo Mariannen ja Connellin mutkikkaasta ihmissuhteesta lukion ja yliopiston aikana. Marianne ja Connell ovat yhdessä, mutta eivät kerro kenellekään, sillä Connell on suosittu ja Marianne ei. Tästä heidän tarinansa alkaa. Kaksikko on yhdessä ja taas ei ole. Monet asiat heidän välillään eivät toimi, ja heidän elämässään pyörii muita ihmisiä, mutta kerta toisensa jälkeen jokin voimakas vetää heidät takaisin yhteen.
Kirja käsittelee niin luokkaerojen vaikutusta ihmissuhteeseen kuin laiminlyövän ja väkivaltaisen perheen vaikutusta yksilöön, vaikka keskiössä onkin juuri kahden ihmisen välinen vetovoima toisiaan kohtaan. Tarina on tappavan aito ja kaunis, suorastaan tuskallinen. Se kuvaa ihmisiä ihmisinä ja rakkautta juuri niin haastavana, virheellisenä ja itsestäänselvän täydellisenä kuin se onkin. Päähenkilöt ovat monivivahteisia ja kiinnostavia, minkä vuoksi heidän tarinansa on ahmittava vain toivoen, että heille käy hyvin. Kirja on yksinkertaisuudessaan ja rehellisyydessään kaunis kuvaus elämästä ja ihmissuhteesta. Olen onnellinen, että luin sen.
