Petja Lähde (s. 1976) esittelee uuden sarjansa aloituksessa dekkarigenrelle ehkä hieman epätyypillisen hahmon: ystävällisen, miellyttämishaluisen ja kiltin Terhi Nuoran.
47-vuotias yksinhuoltaja ansioituu murharyhmässä erityisesti kuulustelijana, koska malttaa kuunnella ja osaa lukea tilanteita.
Ilmapuntariksi Terhi harjaantuu jo lapsena ymmärtäessään olevansa ennen syntymäänsä ”kuolleen sisarensa kopio, vaihdokas, pelkkää pintaa, sisältä ontto”. Onttouden kokemusta vahvistaa seksuaalisen väkivallan trauma, jonka jälkeen Terhi ei enää ikinä suostu kenenkään miehen alle.
Meritoitunut rikosetsivä potee kroonista huijarisyndroomaa: ei osaa mitään, ei edes kasvattaa lastaan, ”josta on tullut laiska tietokoneen orja ja joka ei uskalla poistua asunnosta”.
Läheisriippuvaisen perinpohjaisuudella Terhi myös suojelee aikuistunutta Taneli-poikaansa totuudelta hänen isästään.
Elleivät nämä hahmon haavoittuvuudet riitä herättämään empatiaa Terhi Nuoraa kohtaan, pistetään peliin vielä hänen patoutunut ja ilmaisematon tunteensa tutkijakollega Panu Tammea kohtaan.
Kipinöinti saattaa olla molemminpuolista, mutta hyvää työparia ei kannata riskeerata kuuman huuman tai edes ihmisen ikävän takia.
Itähelsinkiläinen näyttelijä, käsikirjoittaja ja kirjailija Petja Lähde kykenee kirjoittamaan moneenkin genreen soveltuvaa kaunokirjallista proosaa.
Näyttelijän ja käsikirjoittajan vahvuudet näkyvät puolestaan moniulotteisten ja erilaisia rooleja omaksuvien hahmojen kehittelyssä.
Varsin karmaisevan nelikon keskinäisistä valtasuhteista ja yhteisen historian mustasta hetkestä Lähde onkin kehrännyt aika epäuskottavan juonisykermän.
Lukioaikaisella retkellä eskaloitunut tilanne sitoo nelikon loppuiäksi yhteen ja määrää Timo Kallion, Anders Kantasen, Kalle Talvitien ja Minna Saaren kohtalon suunnan.
Kliseinen totuus ”Aina joku näkee” osoittautuu tässäkin tapauksessa todeksi, ja tämä joku tuntuu seuraavan nelikon kintereillä kahden vuosikymmenen jälkeenkin.
Murharyhmä lähtee jahtiin sen jälkeen, kun Itä-Helsingistä löytyy miesvainaja pussi päässään.
Hyvin ei tunnu menevän kenelläkään Lähteen hahmoista. Poliisit juovat liikaa tai murehtivat lastensa huolia, syrjäytyneet kulkevat addiktioidensa liekanarussa, ja varakkaat täyttävät tyhjyyttään rahalla tai seksuaalisilla perversioilla.
Täydelliseen nihilismiin Lähteen hahmot eivät silti vaivu, sillä moni on valmis ryhtymään äärimmäisiinkin tekoihin läheistensä puolesta. Tähän avainteemaan nivoutuu dekkarin toinenkin juoni, jossa nuori tyttö puukottaa naista.
Terhin ja Tanelin tulevaisuus jää niin avoimeksi, että sarja saa varmasti jatkoa. Kunhan Lähde selvittelee monimutkaisen juonenkuljetuksen uskottavuusongelmansa, Terhi Nuora kumppaneineen pääsee loistamaan.
Jännitysromaani
Petja Lähde: Yksi neljästä. Terhi Nuora -dekkari. Gummerus 2023.
Kriitikko kiteyttää
Plussat
Moniulotteiset, erilaisia rooleja omaksuvat hahmot.
Eloisa ja ilmaisuvoimainen proosa.
Hyväosaisten ja syrjäytyneiden omintakeisen pahoinvoinnin kuvaus.
Miinukset
Tarinan epäuskottavat piirteet.