PAUKKUPAKKASET: Pak­ka­nen alkaa ki­ris­tyä vii­kon­lop­pua vasten – it­se­näi­syys­päi­vä­nä hä­tyy­tel­lään monin paikoin -35:tä astetta

RAVINTOLARAJOITUKSET: Ro­va­nie­mel­lä tiu­kem­mat ra­vin­to­la­ra­joi­tuk­set vii­kon­lo­pus­ta alkaen – ko­ronapas­sil­la ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­se nou­dat­taa

Joulukalenteri: Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ri vie aikojen taakse

Mainos : Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Lapin Kansan joulun ti­laus­tar­jouk­siin tästä.

Kiis­tas­sa ka­tast­ro­fin ai­nek­set – Tut­ki­ja: "Turkki haluaa päästä isom­mal­le leik­ki­ken­täl­le"

Kreikan ja Turkin vanha kiista merialueiden omistuksesta ajankohtaistui kaasulöytöjen myötä. Välien kiristyminen voi pahimmillaan johtaa sotilaalliseen yhteenottoon.

Kreikan ja USA:n meri- ja ilmavoimien yhteinen harjoitus Välimerellä 25.8.2020. Kreikka ja Turkki ovat molemmat olleet jo vuodesta 1952 Naton jäseniä. Kreikka tosin vetäytyi jäsenyydestä vuosiksi 1974–1980. Syynä olivat Turkin ja Kreikan jäätävät suhteet Kyproksen miehityksen vuoksi.
Kreikan ja USA:n meri- ja ilmavoimien yhteinen harjoitus Välimerellä 25.8.2020. Kreikka ja Turkki ovat molemmat olleet jo vuodesta 1952 Naton jäseniä. Kreikka tosin vetäytyi jäsenyydestä vuosiksi 1974–1980. Syynä olivat Turkin ja Kreikan jäätävät suhteet Kyproksen miehityksen vuoksi.
Kuva: Greek National Defense Ministry

Pari vuotta sitten Turkin edustalta, Kreikalle kuuluvalta saaristoalueelta, löytyi merkittäviä kaasuesiintymiä. Kaasun hyödyntäminen nosti päivänvaloon vanha ristiriidan merialueiden hallinnasta. Kreikka ja Turkki ovat nyt eri mieltä siitä, kenelle kaasu kuuluu.

Se missä maiden yksinoikeudelliset talousalueet kulkevat, on epäselvää. Kreikan ja Turkin välit ovat kiristyneet nyt katastrofin partaalle.

– Molemmat osapuolet pyrkivät näyttämään kovaa naamaa, Toni Alaranta, Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioniin erikoistunut tutkija kiteyttää.

– Turkki on valinnut sellaisen taktiikan, että jos se ja Kyproksen turkkilainen osa suljetaan pois näiden energiavarojen hyödyntämisestä, niin Turkki on sitten se spoileri, joka toiminnallaan varmistaa sen, ettei muutkaan pääse sitä taloudellisesti hyödyntämään.

"Nyt leikitään tulella ja vaarana on katastrofi"

Turkin tiedustelulaivat ja sota-alukset liikkuvat alueella. Myös Kreikka on lisännyt panoksiaan oman laivastonsa läsnäololla. Se pitää alueella myös kolmipäiväiset sotaharjoitukset.  Lisäksi Ranska on osallistunut tuomalla Kreikan tueksi omia sotalaivojaan Välimerelle.

Tilanne huolestuttaa muita maita. Pari päivää sitten, Saksan ulkoministeri Haiko Maas riensi alueelle yrittämään rakentaa neuvotteluyhteyttä maiden välille.

– Nyt leikitään tulella ja vaarana on katastrofi, Maas muotoili.

Merialuekiista juontaa juurensa vuoteen 1923

Kiista merialueista Turkin ja Kreikan välillä on vanhaa perua. Osaltaan taustalla on myös vuonna 2004 tehty YK:n silloisen pääsihteerin Kofi Annanin nimeä kantanut sopimus, jonka myötä Kypros jaettiin turkkilaiseen ja kreikkalaiseen osaan ja siitä tuli lopulta EU-jäsen.

– Vuonna 2004 järjestettiin kansanäänestys uudesta bi-kommunaalisesta liittovaltiosta. Kreikkalainen puoli hylkäsi sopimusmallin äänestyksessä, mutta turkkilainen puoli hyväksyi. Näin yhdistäminen ei toteutunut.

– EU kuitenkin hyväksyi Kyproksen tämän jälkeen jäseneksi, jonka turkkilaisen puolen on tunnustanut vain Turkki. EU:n sisälle tuli siis jaettu valtio, jossa turkkilainen puoli on täysin Turkista riippuvainen.

Osaltaan merialueiden omistuksen epäselvyydet alkavat vielä kauempaa, vuonna 1923 tehdystä Lausannen rauhansopimuksesta, jolla määritettiin nykyisten Kreikan ja Turkin rajat.

– Turkki haluaa päästä isommalle leikkikentälle, yli Lausannessa vahvistettujen rajojen, Alaranta miettii.

Turkin käytöstä selittävät myös sisäpoliittiset syyt

Autoritäärisen valtion tyyliin Turkki käyttäytyy nyt aggressiivisesti ja uhitellen. Taustalla ovat myös sisäpoliittiset syyt: aiemmin kansansuosiossa paistatelleen Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin suosio on alamaissa.

Erdoğan on myös vaatinut kansainvälisen politiikan valta-asetelman päivittämistä, sillä hänen mukaansa ei ole enää viittä suurta valtiota. Niiden lisäksi joukkoon tarvitaan muslimimaita.

– Turkin lisäksi kansainväliselle areenalle on tullut monia vahvoja maita, joilla on kaikilla omat intressinsä, jotka sitten menevät osin ristiin, Alaranta kuvaa.

"Pitkäaikaisen konfliktin ainekset tässä on"

Turkin ja Kreikan välien kiristyminen uhkaa vetää mukaansa sekä Euroopan unionin, Naton, että Lähi-idän maat.

Lähi-idän konfliktissa Turkki ja Kreikka ovat eri maiden puolella. Egypti ja Arabiemiraatit ovat Kreikan takana ja ne taas ovat Libyan kohdalla eri puolella kuin Turkki.

Kreikka vaatii EU:n täyttä tukea, mutta EU:lla on siirtolaiskysymykseen liittyen omat sopimuksensa Turkin kanssa. Lisäksi Kreikka ja Turkki ovat molemmat Nato-maita.

– En usko, että tämä menee aseelliseen konfliktiin, mutta pitkäaikaisen konfliktin ainekset tässä on. Nyt olisi tärkeää saada Kreikan ja Turkin välinen neuvotteluyhteys toimimaan.

Oikaisu: Torstaina 27.8.2020 Lapin Kansan verkossa ja perjantaina 28.8.2020 lehdessä julkaistusta Turkin ja Kreikan välejä koskevasta jutusta saattoi saada  käsityksen, että kiistojen taustalla olisi Kofi  Annanin sopimusehdotus. Äänestyksessä kaatunut sopimusesitys tähtäsi päinvastoin Kyproksen turkkilaisen ja kreikkalaisen osan yhdistämiseen.

Lue myös: Oikaisu