Valtioiden välinen kauppa on kasvanut 20 vuodessa valtavasti. Globalisaatio-käsitteen alle istuu toinenkin ajan käsite, valtioiden ja kansantalouksien keskinäisriippuvuus. Mitä enemmän ja syvemmin valtiot ovat talousyhteistyössä, sitä suuremmaksi kasvavat niiden intressit rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Erityisesti lännessä olemme luottaneet keskinäisriippuvuuteen ja globalisaation paradigmaan, niiden edistämisen tuottamaan hyvään.
Olemmeko olleet liiankin avoimia? Olemmeko EU:ssa rakentaneet aineellisen tulevaisuutemme liiaksi toisten raaka-aineiden, kenties teknologiakonsernienkin varaan? Putinin julma sota on todistanut, että alistamalla itsensä riippuvaiseksi Venäjän öljystä ja kaasusta kriisit voivat realisoitua karulla tavalla.