Oikeusvaltiossa noudatetaan viimeisimpiä lainvoimaisia tuomioita – piti niistä tai ei. Tuorein todiste tästä tulee korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), joka kumosi viime syksyn saamelaiskäräjävaalien tuloksen ja määräsi vaalit pidettäväksi uudelleen. Syy tähän on se, että vaali toimitettiin lainvastaisella tavalla.
KHO:n päätös ei tullut yllätyksenä. Saamelaiskäräjien johto otti tietoisen riskin evätessään äänioikeuden ja vaaliehdokkuuden henkilöiltä, jotka KHO oli aiemmin hyväksynyt käräjien vaaliluetteloon – nyt riski on lauennut.
Tämän kertaisen käräjäsopan juuret ovat helmikuussa 2023. Tuolloin saamelaiskäräjien vaalilautakunta päätti poistaa vaaliluettelosta 86 henkilöä, jotka KHO oli aiemmin hyväksynyt luetteloon vastoin käräjien enemmistön tahtoa. Vaikka vaaliluettelossa ei ole suoraan kyse saamelaisuudesta, vain luetteloon merkityt saamelaiset voivat äänestää ja olla ehdolla vaaleissa.
Lautakunta perusteli poistoja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla, joissa korostetaan saamelaisten oikeutta päättää itse siitä, kenellä on heidän vaaleissa äänioikeus ja kenellä ei. Perustelu ei tehonnut KHO:een, joka käyttää ylintä oikeusvaltaa Suomessa.
Käräjien hallitus käsitteli – ja hylkäsi – helmikuun luettelopuhdistuksista seuranneet valitukset vasta elokuussa, vain kaksi päivää ennen vaalien ehdokasasettelun päättymistä. Tätä on pidetty vaalitaktisena vetona, minkä käräjien johto on kiistänyt. Seurauksena oli joka tapauksessa se, etteivät luettelosta poistetut ja sinne turhaan pyrkineet ehtineet valittaa kohtelustaan ajoissa KHO:een, vaan jäivät syksyn vaaleista rannalle.
KHO sai hyllytetyiltä jälkikäteen yhteensä 113 valitusta, joissa vaadittiin myös vaalin purkua. Oikeus hyväksyi niistä 72 ja määräsi kyseiset henkilöt merkittäväksi vaaliluetteloon. Sillä, etteivät he ehtineet osallistua vaaleihin, oli todennäköisesti vaikutusta vaalin lopputulokseen – vaalikelpoisuutensa menettäneiden joukossa oli muun muassa edellisten vaalien ääniharava Kari Kyrö.
Koska tehtyä ei saa jälkikäteen tekemättömäksi – vaalitulos ei ole oikaistavissa – KHO määräsi uudet vaalit vielä kuluvalle keväälle.
Viimeistään nyt on selvää, että saamelaiskäräjien hallitus teki ison virheen viivytellessään oikaisuvaatimusten käsittelyssä. Jos valitukset olisi käsitelty asianmukaisesti ja viivyttelemättä keväällä 2023, luettelosta pudotetut olisivat ehtineet valittaa kohtelustaan hyvissä ajoin ennen vaaleja, eikä asiaan olisi tarvinnut palata enää sen jälkeen.
Saamelaispäättäjien laittoman päätöksen seuraukset näkyvät muuallakin kuin KHO:ssa. Lapin poliisilaitos selvittää parhaillaan sitä, syyllistyivätkö vaalilautakunnan jäsenet syrjintään ja virkavelvollisuuden rikkomiseen poistaessaan KHO:n aiemmin vaaliluetteloon hyväksymät henkilöt luettelosta (LK 15.3.). Jos syytekynnys ylittyy, asian selvittely jatkuu oikeudessa.
Laittomuuksiin syyllistyneet saamelaispoliitikot ovat aiheuttaneet paitsi ison mainehaitan saamelaiskäräjille myös vaikeuttaneet osaltaan käräjien toimintaa. Kevään uusintavaaleissa nähdään, nauttivatko he edelleen saamen kansan luottamusta.
Uusi saamelaiskäräjälaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen tavoitteena on, että laki astuu voimaan ensi kesänä. Uuden lain merkittävin muutos on vanhoihin verokirjamerkintöihin perustuvan "lappalaiskriteerin" poisto – jatkossa käräjien vaaliluetteloon pääsee henkilö, joka itse tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista vähintään toinen on äidinkielenään oppinut saamen. Tämän on toivottu tuovan ratkaisun jo vuosikymmeniä jatkuneeseen kiistaan siitä, kuka on "oikea" saamelainen. Tosin kevään uusintavaaliin uusi laki ei ehdi vaikuttaa – ne käydään näillä näkymin viimeisen kerran vanhoilla säännöillä.