KHO: Su­den­met­säs­tys­tä koskeva Riis­ta­kes­kuk­sen päätös oli monelta osin lain­vas­tai­nen – ky­sees­sä on erit­täin mer­kit­tä­vä en­nak­ko­ta­paus

Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä, josta se oli pyytänyt ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. Päätös naulitsee merkittävät tiukennukset sudenmetsästykseen myönnettäviin poikkeuslupiin ja vaikuttaa koko unionin alueelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös varmistaa, että sudenmetsästykseen myönnettävien poikkeuslupien ehdot pysyvät huomattavasti aiempaa tiukempina. Kuvituskuva.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös varmistaa, että sudenmetsästykseen myönnettävien poikkeuslupien ehdot pysyvät huomattavasti aiempaa tiukempina. Kuvituskuva.
Kuva: Tomi Kosonen

Sudenmetsästykseen myönnettävissä poikkeusluvissa on käytettävä huomattavasti tiukempia kriteerejä kuin Suomessa on aiemmin tehty. Näin linjaa korkein hallinto-oikeus (KHO) joka antoi tänään asiaa koskevan ratkaisunsa.

Kyseessä on erittäin merkittävä ennakkotapaus, joka on heijastunut suurpetoasiaan koko EU:n alueella. KHO pyysi asiassa EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua, joka tuli viime syksynä.

Asia koskee Suomen Riistakeskuksen Pohjois-Savoon joulukuussa vuonna 2015 kahdelle hakijalle myöntämiä poikkeuslupia, jotka koskivat yhteensä seitsemän suden tappamista. Tuolloin Suomessa oli meneillään suden kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu.

KHO:n mukaan Riistakeskuksen päätös ei ollut lainmukainen usean eri kohdan perusteella.

Monta direktiivin ja lain vastaista kohtaa

Oikeus viittaa EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuun. Sen mukaan salametsästyksen torjuminen on luontodirektiivin mukainen, hyväksyttävä peruste poikkeusluvan myöntämiseen. Hyödyt on kuitenkin osoitettava tarkasti ja tieteellisesti.

Lisäksi on osoitettava, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole.

– Jo yhden unionin tuomioistuimen tuomiossa kuvatun esteen olemassaolosta seuraa, että poikkeuslupaa suden tappamiseen ei voida myöntää, KHO toteaa.

KHO kiinnittää huomiota myös siihen, ettei suden suojelutason osoitettu olleen suotuisa, kun poikkeuslupa myönnettiin. Siksi ei voitu myöskään osoittaa, etteivät poikkeusluvat heikentäisi suojelutasoa.

Lisäksi metsästyksen vaikutus paikallisen lauman reviiriin olisi tullut arvioida lauman turvaamiseksi. Lupaehdot eivät myöskään kohdistuneet tiettyihin susiyksilöihin lain vaatimalla tarkkuudella eli "tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti".

Niinpä lupaa ei olisi tullut myöntää.

Yhdistys on tyytyväinen ratkaisuun

Oikeuden päätös tulee linjaamaan Suomen susipolitiikan toteutusta eli tiukentamaan poikkeuslupien ehtoja. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu on käytännössä jo tehnyt niin, eikä suden kannanhoidollinen metsästys ole Suomessa toistaiseksi mahdollista.

Metsästyksen aloittamista on toivottu ja vaadittu pitkään, ja sitä ajaa voimakkaasti muun muassa Suomen Metsästäjäliitto.

Alkuperäisestä lupapäätöksestä valitti Luonnonsuojeluliitto Tapiola-Pohjois-Savo-Kainuu ry. Sen puheenjohtaja Leena Iivonen sanoo yhdistyksen olevan tyytyväinen ratkaisuun, joka oli toiveiden mukainen.

Yhdistystä on soimattu poikkeusluvista tehdyistä "turhista" valituksista. Nyt niiden tukena on myös korkein mahdollinen oikeuden tulkinta.

– Sekä EU-tuomioistuin että nyt myös korkein hallinto-oikeus ovat todenneet asiassa juuri sen problematiikan mitä toimme esille, Iivonen sanoo.

Muokattu klo 17.15: Korjattu tieto alkuperäisten lupien kohdealueesta, joka oli pelkästään Pohjois-Savo sekä tieto siitä, että luvanhakijoita oli kaksi.