Asuminen: Ro­va­nie­men Lai­naan­ran­nas­ta tulee entistä vih­reäm­pi – kau­pun­ki aloit­taa Ke­mi­joen rannan uu­dis­ta­mi­sen ensi kesänä

Sote-uudistus: Hy­vin­voin­ti­alue val­mis­tau­tuu pur­ka­maan Me­hi­läis-ul­kois­tuk­sen – sel­vi­tys­tä pan­ta­taan jul­ki­suu­del­ta

Pääkirjoitus: KOK:n vä­läyt­tä­mä ve­nä­läis­ur­hei­li­joi­den paluu kan­sain­vä­li­siin ki­soi­hin on luo­ka­ton ehdotus

Tilaajille

Kes­kus­tan pu­heen­joh­ta­jaeh­dok­kaat eivät leik­kai­si poh­joi­sen rahoja – "EU:n ko­hee­sio­ra­hoi­tus lähtee siitä, että hei­koim­pia alueita tuetaan eniten, ja niin pitää ol­la­kin"

EU:n rakennerahojen jakoa ei haluta muuttaa etelän vaatimusten mukaisiksi.

Etelä- ja Länsi-Suomi haluaisivat EU:n rakennerahoista nykyistä suuremman osan. Kysyimme keskustan puheenjohtajaehdokkailta, pitäisikö jakoperusteita muuttaa.

Varsinais-Suomen vaalipiiristä tuleva tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen (IP-alue) erityisasema turvataan hallitusohjelmassa.

– EU:n koheesiorahoitus lähtee siitä, että heikoimpia alueita tuetaan eniten, ja niin pitää ollakin. Suomessakin on hyvä kehittää mittaristo, jolla alueiden kehityseroja voidaan seurata luotettavasti. Harvan asutuksen on aina oltava jakoperusteena keskeisesti mukana. Tämä on kansallinen etu ja tästä lähdetään myös EU-edunvalvonnassa näissä kysymyksissä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.