Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kes­kus­ta tappoi am­mat­ti­ka­las­tuk­sen

Keskustapuolue on onnistunut tappamaan veromarkoilla- ja euroilla Suomen vanhimman elinkeinon, ammattikalastuksen, "maatalous vastaan kalatalous"-politiikallaan. Järvikalastus ajettiin alas maatalouden ylituotanto-ongelmien takia.

On uskottu kalanviljelyyn. Norjan rehulla kasvatettu häkkilohi on vienyt kalamarkkinat. Se ei ole kovin isänmaallista entiseltä maaseudun puolustajalta. Huoltovarmuus on unohdettu. Järvissä on satoja miljoonia kiloja roskakalaa, kriisitilanteessa arvokasta elintarviketta.

Ennen sotia kala oli yhtä kallista kaupan tiskissä kuin liha. Silloin ei ollut tukiaisia. Järvet olivat hyvässä kunnossa tuottaen arvokalaa nuotta- ja rysäpyyntinä miljoonia kiloja vuodessa. Ei ollut roskakalaongelmaa, risukalat poistuivat järvistä nuottauksen sivusaaliina.

Sotien jälkeen perustettiin kymmeniä tuhansia pientiloja. Tulivat maatalouden ylituotanto-ongelmat sika- ja voivuorineen. Keskusta sorvasi kalastuslain, jossa isorysä- ja nuottapyynti kiellettiin. Hyvin tienaavista ammattikalastajista tehtiin maaorjia pelloille. Samalla terveellinen luonnonkala poistui markkinoilta. Olemme nyt nötkötmafian vuoksi maailman sairainta kansaa sydän- ja verisuonitauteinemme.

Keksittiin kalanviljely ja neuvontajärjestö keksi käsitteen roskakala. Luonnonkalasta tehtiin roskakala, viljelykalasta arvokala. Neuvontajärjestö, edunvalvojamme, möi erirotuisia kaloja vesiimme kymmeniä vuosia kalastuskorttivaroilla. Lieneekö jäävi, jos tuottaa ja myy valtion rahoilla omia kalanpoikasia valtion palkkalistoilla?

Arvokaloja suojeltiin nuottauskielloilla, järvet särkiintyivät, istutuskalat kääpiöityivät. Maatalouskeskus panttasi järviä maatalouden sivuelinkeinoksi. Nyt entiset hyvät nuottajärvet ovat risukalojen valtaamia ja oikeat kalanhoitotyöt ovat tekemättä.

Vietiin isoa seulottua nuottasärkeä jäävesitankeissa kymmenen tonnia Kuusamoon. Kahdesta kilosta särkeä tulee kilo ruodotonta massaa, josta Bon-Apetit maksaa vitosen kilolta. Sanoin särjenjalostajille, ettei meillä ole mitään mahdollisuutta elintarvikemarkkinoilla. Jos saisit elintarviketukea kuten maanviljelijä, voisit lähettää myydystä kalasta joulukuussa laskun EU:lle, viisi euroa kilolta.

Meillä ei ole mitään mahdollisuutta kalastaa nuotilla roskakalajärviämme, sillä elintarviketuki, kaksi miljardia euroa vuodessa, vääristää kilpailua. Lisäksi järvikalat ovat keskustan kaloja, niitä ei saa myydä. Olisivat varmaan menneet nuottaamani Raanujärven muikut toreilla paremmin kaupaksi kepu- kuin persumuikkuina.

Kirjoittaja on ammattikalastaja ja Rovaniemen kaupunginvaltuutettu (ps.).