Runoilija Eeva-Liisa Manner (1921–1995) viihtyi veden äärellä niin runoissaan kuinvapaa-aikanakin.
Kuva: Tammi
Vaaleat yöt, yöttömiksikin kutsutut, terävöittävät aistit. Puut, kukkaset ja ruoho tuoksuvat. Järvet, lammet ja laiskasti virtaavat joet tyyntyvät heijastamaan rantapuita. Linnut ääntelevät, kalakin saattaa polskahtaa.
Airo tohtii arastellen rikkoa veden peiliä.
Aurinko tuskin laskee ja jos laskeekin, nousee heti.
