Taas on se aika vuodesta, kun sosiaalisen median tilit täyttyvät kummituksia ja luurankoja vilisevistä kuvista sekä toinen toistaan mielikuvituksellisemmista asuista ja juhlakoristeista.
Halloween on niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa suureen suosioon noussut juhla, joka jakaa vahvasti mielipiteitä.
Toisten mielestä kyseessä on turha, teennäinen ja kaupallinen juhla, toisille kyseessä on puolestaan inspiroiva ja kiehtova väripilkku pimeän syyskauden keskellä.
Yhdysvalloissa halloween on paisunut massiiviseksi kulutusjuhlaksi. Amerikkalaisen vähittäiskauppa-alan kattojärjestö NRF:n arvion mukaan Yhdysvalloissa halloweenin juhlintaan on käytetty tänä vuonna ennätykselliset 12,2 miljardia dollaria.
Vaikka meillä kurpitsajuhlan vietto onkin merentakaiseen meininkiin verrattuna vielä lapsenkengissä, näkyy halloween vuosi vuodelta selkeämmin myös suomalaisten kauppojen hyllyillä.
Naamiaisasujen ja loputtomiin jatkuvien muovisten kertakäyttökoristeiden määrää katsellessa mieleen hiipii väistämättä kysymys: onko tämä todella enää nykyaikaa?
Tiedämme ilmastonmuutoksen jo tänäkin päivänä ilmenevien vaikutusten voimistuvan entisestään, mikäli jatkamme elämäämme länsimaissa nykyisellä tavalla. Maailman ylikulutuspäivä oli tänä vuonna elokuun alussa, me suomalaiset puolestaan kulutimme oman osamme maapallon vuodessa tuottamista luonnonvaroista jo maaliskuun lopussa.
Ylikulutusta jatkamalla heikennämme edellytyksiä kestävälle, hyvinvoivalle ja elinkelpoiselle tulevaisuudelle niin Suomessa kuin muualla maailmassakin.
Miten kummassa halloweenin vietto istuu tähän kaikkeen?
Kurpitsajuhlan varsinainen alkuperä on kaukana siitä halloweenista, jonka tänä päivänä tunnemme. Alun perin se juontaa juurensa muinaisten kelttien sadonkorjuujuhla samhainiin.
Kristinuskon levittyä kelttien keskuuteen juhlaan sekoittui kristillisiä piirteitä ja se sai uudeksi nimekseen All Hallow’s Eve eli kaikkien pyhien aatto. Nimi lyhentyi sittemmin halloweeniksi.
Nykyiseen asuunsa halloween pukeutui vasta 1840-luvulla, kun samhain-juhla kulkeutui Amerikkaan irlantilaissiirtolaisten mukana. Atlantin toisella puolen sadonkorjuujuhla sai nykyisenlaisen, karnevaalihenkisen ja kauhulla mässäilevän muotonsa, jollaisena se myös palasi Eurooppaan ja Suomeen 1900-luvun puolivälissä.
Amerikkalaishenkisessä halloweenissa on luonnollisestikin kyse ainoastaan viattomasta hauskanpidosta ja mielikuvituksellisuudella leikittelevästä naamiaisleikistä. Se, mitä varsin vahvasti kertakäyttöisyyteen perustuva kulutusjuhla kuitenkin pohjimmiltaan edustaa, on kaukana viattomasta.
Siispä haastankin jokaisen halloween-juhlijan miettimään omaa juhlatyyliään ja sitä, millaista tulevaisuutta se edustaa.
Olisiko halloweenia mahdollista viettää ilman sille ominaista, kummituskäärepaperiin käärityn massiivisen kulutusjuhlan tuntua? Voisiko juhlasta nauttia yhtä lailla kierrätetyssä asussa, itse tehtyjen koristeiden keskellä alkuperäistä ideaa kunnioittaen – vai onko sen hohto tänä päivänä todella nimenomaan muovisessa yltäkylläisyydessä?
Kirjoittaja on toimittaja.