Pääkirjoitus: Ay-lii­ke ja hal­li­tus ovat ajau­tu­neet jää­rä­päi­syyt­tään pat­ti­ti­lan­tee­seen, mistä kum­man­kin on vaikea pe­rään­tyä

Lakko: Työ­tais­te­lu kes­keyt­tää ju­na­lii­ken­teen ensi tors­tai­na vuo­ro­kau­den ajaksi, lakko ei koske Poh­jois-Suo­men hen­ki­lö­yö­ju­na­lii­ken­net­tä

Rikos: Vä­ki­val­tai­nen ve­lan­pe­rin­tä Ro­va­nie­mel­lä toi 37-vuo­tiaal­le nai­sel­le reilut kaksi vuotta van­keut­ta

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Pääkirjoitus

Kenen asialla kun­ta­päät­tä­jät ovat alue­val­tuus­tois­sa: oman ko­ti­kun­nan vai koko hy­vin­voin­tia­lueen? Kak­sois­roo­li voi estää vält­tä­mät­tö­mät uu­dis­tuk­set

Kunta- ja aluevaalit käydään yhtä aikaa huhtikuussa 2025. On toivottavaa, että ehdokkaat jatkossa valitsisivat, kummassa elimessä oikein haluavat olla päättämässä.
Kunta- ja aluevaalit käydään yhtä aikaa huhtikuussa 2025. On toivottavaa, että ehdokkaat jatkossa valitsisivat, kummassa elimessä oikein haluavat olla päättämässä.
Kuva: Pekka Aho
Pääkirjoitus // 26.9.2023

Mitkään rahat eivät tunnu riittävän pohjattomaan sote-palveluiden kassaan. Kun väestö ikääntyy ja hoidontarve kasvaa, ei kustannusten nousulle näy kattoa.

Alkuvaiheessa hyvinvointialueilla on tyydytty siihen, että palvelut on pystytty järjestämään kuta kuinkin säällisellä tavalla.

Hyvinvointialueet ovat parhaillaan tekemässä ensi vuoden budjettejaan. Lapin hyvinvointialue tähtää siihen, että ensi vuoden vuosikate olisi nollassa. Vuosien 2023–25 alijäämä aiotaan kattaa viimeistään vuonna 2026.

Loppuvuoden ja ensi vuoden alussa aiotaan laatia tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jolla menoja pyritään vähentämään vuosittain 45 miljoonalla eurolla.

Monella muulla hyvinvointialueella, kuten Pirkanmaalla, on jo tehty vastaava  talouden sopeuttamisohjelma.

Jossain vaiheessa myös Lapissa on tehtävä ikäviä päätöksiä  ellei sitten tuudittauduta siihen, että valtiolta lopulta saadaan aina vaan lisää rahaa.

"Ei voi tehdä niin kuin on aina tehty, että pyydetään vain lisää ja lisää rahaa, mutta palveluita ei kehitetä”, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on todennut (HS 16.9.).

Palveluiden järjestämistä pitäisi miettiä alueellisena kokonaisuutena, ei yksittäisessä kunnassa olevina seininä.

Pirkanmaan ja Satakunnan hyvinvointialueiden johtajien Marina Erholan ja Kirsi Varhilan mukaan rahat ja henkilöstö eivät yksinkertaisesti riitä nykyisellä tavalla organisoidun sote-järjestelmän ylläpitoon (HS 13.9.2023).

Heidän mukaansa vallankäyttäjien on irtauduttava kaksoisrooleistaan kuntapäättäjinä ja hyvinvointialueen luottamushenkilöinä.

Monilla luottamushenkilöillä on ollut suuria vaikeuksia asettua asemaan, jossa pitäisi toimia hyvinvointialueen edustajana eikä yksittäisen kunnan edunvalvojana.

Lapissa lisätaakkana on vielä kahden sairaanhoitopiirin historia.

Seuraavat kunta- ja aluevaalit käydään yhtä aikaa huhtikuussa 2025. Siihen mennessä tuskin saadaan aikaan lakia, joka estäisi samaa henkilöä asettumasta ehdolle monen eri elimen luottamushenkilöksi.

Nyt sama ihminen on voinut toimia jopa neljässä eri roolissa – ministerinä, kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Lapin kaikki kuusi kansanedustajaa valittiin aluevaltuustoon, mutta ministerinä toimiva Kaisa Juuso on hakenut eroa.

Toivottavasti puolueet ja ehdolle asettuvat henkilöt itse miettivät, kumman palveluiden järjestämisestä he haluavat ensisijaisesti päättää, kunnan vai hyvinvointialueen.

Jos eivät he osaa päättää, niin asia jää äänestäjän päänsäryksi.

P.S.

Hallitusohjelmaan sisältyy Lappia koskeva tervetullut kirjaus. Sen mukaan hallitus valmistelee ensi vuoden aikana vaalialuemallin, jolla pyritään parantamaan suhteellisen vaalitavan toteutumista ja laskemaan piilevää äänikynnystä. Lapin ja Oulun vaalipiirit on tarkoitus säilyttää ominaan, mutta yhdistää laskennallisesti. Uudistus tuskin ehtii toteutumaan vielä seuraavissa keväällä 2027 käytävissä eduskuntavaaleissa vaan vasta 2031 vaaleissa. Se pitää nimittäin säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä ja vaatii siksi laajan parlamentaarisen yksimielisyyden.