Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Kolumni: Välitä lem­mi­kis­tä­si ja kerää koi­ran­ka­kat kadulta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ke­mi­joen lohta vaa­li­ken­til­le

Kirjoittaja toivoo, että vaalikentillä puhuttaisiin nykyistä enemmän Kemijoen lohesta ja kalateistä. Tämä kalatie löytyy Isohaaran voimalaitoksesta.
Kirjoittaja toivoo, että vaalikentillä puhuttaisiin nykyistä enemmän Kemijoen lohesta ja kalateistä. Tämä kalatie löytyy Isohaaran voimalaitoksesta.
Kuva: Nina Susi

Suomen yli 20 joesta, joissa lohi lisääntyi luontaisesti, on jäljellä enää Simo- ja Tornionjoki. Muut on padottu. Yksi padotuista joista on 550-kilometrinen Kemijoki, joka oli aikanaan Euroopan merkittävin lohijoki. Kemijokeen virtaa lukuisia sivujokia, jotka myös on suurimmaksi osaksi padottu.

Olemme tuhansien järvien maa ja siitä huolimatta 80 prosenttia syömästämme kalasta tuodaan ulkomailta.

Lapin ely-keskus on vaatinut luonnonmukaisia kalateitä Kemijokeen jo 2017 lähtien. Vaatimukseen ovat yhtyneet Kemijärvi ja Rovaniemi sekä monet muut Lapin kunnat. Niiden vaatimuksissa kalateitä vaaditaan myös Kemijokeen laskeviin sivujokiin. Lisäksi suurimpien poliittisten puolueiden Lapin piirit ovat ilmaisseet yhteisen kannanottonsa kalateiden puolesta.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro pitää elyn vaatimusta merkittävänä virtavesien tulevaisuuden kannalta. Vaatimuksessa on käänteentekevää ekologinen näkökulma, jossa Lapin suurjokiin halutaan palauttaa luonnon oma kiertokulku. Erkinaron mukaan lohi saadaan palautettua, kun tehdään riittävän suuret ohituskanavat. Silloin on kyse merkittävistä virtaamaosuuksista. Hänestä olisi käytävä laaja keskustelu siitä, mihin virtavesien suojelussa ollaan valmiita ja mitkä arvot vesivoiman lupaehtoja ohjaavat (HS 15.1.).

Vaalikentillä ja mediassa Kemijoen lohi on jäänyt vaalimakkaran varjoon. Toivoisin puolueilta ja ehdokkaita poliittista johtajuutta ja selkeitä näkemyksiä asiassa. Millä aikataululla kalatiet tulisi toteuttaa? Pitäisikö niiden rakentaminen kirjata tulevaan hallitusohjelmaan osana luontokadon pysäyttämistä? Velvoitetaanko voimayhtiöt maksamaan ne? Yhtiöthän ovat haitan aiheuttaneet ja viimeisen vuoden aikana ne ovat saaneet merkittäviä voittoja tuottamastaan sähköstä.

Puolueet, varatkaa vaalikentille runsaasti vaalimakkaraa ja sanan rieskaa Kemijoen lohesta.

Kirjoittaja on Pro Suolijärvi ry:n puheenjohtaja.