Luonnonvarakeskus (Luke) ja Voimalohi Oy selvittivät Kemijoen Isohaaran padon alapuolelle nousevien istutuslohien määrää. Viime vuonna, kesällä ja syksyllä, kaloja laskettiin noin 6100 kappaletta. Lukema saatiin käyttämällä merkintä–takaisinpyynti –metodia.
Tutkimuksessa selvitettiin myös lohien ja taimenien hakeutumista Isohaaran padon kahteen kalatiehen. Selvisi, että luonnossa syntyneet lohet hakeutuivat kalateihin istutettuja lohia paremmin. Merivaellukselta palanneiden lohien määrä oli noin prosentti istutetuista vaelluspoikasmäärästä.
Näistä viisi prosenttia eli 330 kappaletta nousi alueen kalateihin ja jatkoi matkaansa Isohaaran voimalaitospadon yläpuolelle.
– Yksi syy kalojen haluttomuuteen nousta kalateihin on todennäköisesti istutuskäytännössä. Lohet leimautuvat istutuspaikkaansa Isohaaran alapuolelle, eikä niillä siksi ole halua nousta kalateiden kautta ylävirtaan, pohtii Luken asiantuntija Mikko Jaukkuri.
Tuhat villilohta
Kalalaskuritietojen perusteella kalateihin hakeutui huomattavan suuri määrä, noin 1 000 kappaletta, rasvaevällisiä, villiä alkuperää olevia lohia.