Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Arvostelu: Kuvia muis­ti­sai­rau­des­ta

Kä­ve­lyl­le Ro­va­ka­dun his­to­riaan – Katso ku­va­gal­le­rias­ta, miltä yksi Ro­va­nie­men pää­ka­duis­ta on näyt­tä­nyt vuosien var­rel­la

Rovaniemen ensimmäisen kaupunginosan asukasyhdistys nostaa esiinkaupungin rakennusperintöä, koska ”mikään muu taho ei sitä tee”.

Kristiina Tikkala (vas.) asukasyhdistyksestä ja opas Kaija Sälevä toivottavat myös Rovaniemen päättäjät ja virkamiehet lämpimästi tervetulleeksi kaupunkikävelylle. Taustalla Ferdinand Salokankaan suunnittelema Ounaskosken koulun opettajien asuintalo, Sälevän synnyinkoti.
Kristiina Tikkala (vas.) asukasyhdistyksestä ja opas Kaija Sälevä toivottavat myös Rovaniemen päättäjät ja virkamiehet lämpimästi tervetulleeksi kaupunkikävelylle. Taustalla Ferdinand Salokankaan suunnittelema Ounaskosken koulun opettajien asuintalo, Sälevän synnyinkoti.
Kuva: Pekka Aho

Rovaniemi-viikon päätteeksi pidetään tänäkin vuonna  jo perinteeksi muodostunut, Rovaniemen ensimmäisen kaupunginosan asukasyhdistyksen kaupunkikävely.

Tällä kertaa matkailuopas Kaija Sälevä valottaa kävelijöille paikallishistoriaa Rovakadun alkupäässä, eli Hallituskadun ja Ruokasenkadun välisellä osuudella.

Rovakatu on kokenut monta muutosta vuosien saatossa. Viime vuosikymmeninä valmistuneiden kerrostalojen tieltä purettiin pois joukko aiemmin kadulle leimallisia jälleenrakennuskauden pienkerrostaloja, joiden kivijalassa oli liiketiloja.

Myllerrys jatkuu. Tuorein muutos on Ukkoherrantien kulmauksesta alkukesästä purettu kerrostalo, jonka paikalle rakennetaan jo uutta, entistä korkeampaa taloa.

– Vanhana rovaniemeläisenä satuttaa, kun jälleenrakennuskauden rakennuskanta puretaan pois. Vuonna 1959 valmistunut talo oli suhteellisen nuori, ja yksi arkkitehti Pauli Salomaan Rovaniemelle suunnittelemaa jälleenrakennuskauden kokonaisuutta, Sälevä sanoo.

Seuraavaksi uusien asuinkerrostalojen tieltä saavat lähteä kadun alussa sijaitseva entinen maalaiskunnan talo sekä Ferdinand Salokankaan suunnittelema Maakuntakadun ja Rovakadun välissä sijaitseva Ounaskosken koulu.

– Kokonaisuuteen kuuluva, suojeltu opettajien talo on muuten synnyinkotini, Sälevä mainitsee.


Katso arkistokuvista, miten Rovakatu on muuttunut vuosina 1922–2021

Kuvan Räätäli E. Vilkmannin talo Isolta Puistokadulta (nyk. Rovakatu) kuvattuna vuonna 1922. Rovakatu sai päällysteen kesällä 1960-luvun lopussa. "Pihoihin ajo on ollut jonkin verran hankalaa korjaustöiden aikana korkean jalkakäytävä vuoksi",  Lapin Kansassa 20.7.1969 julkaistun kuvan kuvateksti kertoi. Oikealla Ounaskosken koulun opettajien asuintalo. Rovakatu on Rovaniemellä pidettävien kulkueiden, marssien ja mielenosoitusten katu yhä nykyäänkin. Tältä näytti Rovakatu vuonna 1979. Rovakatua vuonna 1983: Leppäluoto, Alanärän talo ja kauimpana Torkkola. Ruuhkaa Rovakadulla vuoden 1995 tapaan. Jutajaisesten esiintyjien Iloraito kulki Rovakadulla kesäkuussa 1995. Uuden talon tieltä purettava kerrostalo Ukkoherrantien ja Rovakadun kulmauksessa syyskuussa 2005. Alakerrassa toimi tuolloin Torkkolan ruokakauppa. Havainnekuva vuoden 1996 tapaan demonstroi Rovakadun tulevaa ilmettä. Vasemmalla Leppäluodon talo. Rovakatu 13 kesällä 1998. "Uusia koteja kaupunkilaisille nousee tälle Rovakadun tontille 45 kappaletta", uutisoi Lapin Kansa. Kesällä 2007 katu peruskorjattiin nykyisenlaiseksi pyöräteineen ja reunakiveyksineen. Tuolloin katukuvaan kuuluivat vielä nämä sittemmin puretut rakennukset. Syyskuussa 2006 Rovakadulla toimi vielä liikenneasema. Vanha Torkkolan talo edustaa Rovakadun vanhinta rakennuskantaa, tässä kuvattuna vuonna 2015. Näin komeasti peruskorjattu Rovakatu vihittiin käyttöön lokakuussa 2007. Rovakadun alkupäätä hallitsevat entisen Rovaniemen maalaiskunnan toimistorakennukset Rovakatu 1 ja 2. Oikeanpuoleinen on päätetty purkaa uudisrakentamisen tieltä. Viime kesänä purettiin pois tämä Rovakatu 11:ssa sijainnut rakennus. Uutta rakennetaan jo.
Kuvan Räätäli E. Vilkmannin talo Isolta Puistokadulta (nyk. Rovakatu) kuvattuna vuonna 1922.
Kuvan Räätäli E. Vilkmannin talo Isolta Puistokadulta (nyk. Rovakatu) kuvattuna vuonna 1922.
Kuva: Vanha kuva/ LK-arkisto

Yhdessä muistelua

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:ssä aktiivisesti toimiva, Rovaniemen historiaan perehtynyt Kaija Sälevä painottaa, että kaupunkikävelyihin kuuluu myös muistojen jakaminen.

– En ole vain oppaan roolissa, niin että minä vain puhuisin ja muut kuuntelisivat. Etenkin ikäihmisissä aiemmat kävelyt esimerkiksi Konttisenpuistossa ja Sairaalanniemessä ovat herättäneet valtavasti muistoja. Mukaan on tultu valokuva-albumeiden kanssa muistelemaan yhdessä.

Rovakatuna Rovakatu on tunnettu ainakin viimeiset satakunta vuotta.

– Vaikka joissakin kaavapiirroksissa se myös Mäntykatuna ja Isona Puistokatuna mainitaan.

Valtakadun ja Koskikadun ohella se kuuluu keskustan vanhoihin pääkatuihin.

– Valitettavasti valokuvia sotia edeltävästä Rovakadusta on säilynyt erittäin niukasti, Sälevä sanoo.

Vanhalla asemalla yleisöryntäys

Miksi Rovaniemen ensimmäisen kaupunginosan asukasyhdistys järjestää kaupunkikävelyitä, Kristiina Tikkala, yhdistyksen puheenjohtaja?

– Mikään muu taho ei näitä asioita pidä esillä. Haluamme nostaa esiin huomionarvoiset, tärkeät paikat, kertoa niiden historiaa ja tarinoita sekä suojella niitä.

Ensimmäinen kävely järjestettiin kymmenisen vuotta sitten.

– Halusimme käynnistää perinteen kunnioittaa muistorikkaita, asukkaille tärkeitä rakennuksia ja paikkoja. Paikallishistorian ja kulttuurin tuntemus tukevat identiteettiä ja hyvinvointia.

Yhdistyksen kokemus on, että nämä asiat myös kiinnostavat kaupunkilaisia. Esimerkiksi vanhalla asemalle järjestettyyn vastaavaan tapahtumaan tulijoita oli tungokseksi asti.

Kaupunginosayhdistys tekee kotiseututyötä, mutta tuo myös esiin kaupunkilaisten ääntä liittyen kaupunkiympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

"Kaupungin keskusta on myös ihmisten koti ja asuinympäristö, ei vain kauppareissujen ja parkkipaikkojen paikka, mikä suunnittelun tuiskeessa välillä unohtuu."
Kristiina Tikkala
Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys

– Kaupungin keskusta on myös ihmisten koti ja asuinympäristö, ei vain kauppareissujen ja parkkipaikkojen paikka, mikä suunnittelun tuiskeessa välillä unohtuu, Tikkala sanoo.

Asukkaiden ääni osaksi kaupunkisuunnittelua

Eri aikakausien rakennukset kaupunkiympäristössä mahdollistavat kokemuksen historiasta ja  juurista. Kristiina Tikkalan mielestä kaupunkiin tulisikin mahtua kaikenikäistä arkkitehtuuria.

– Helsingissä esimeriksi Senaatintorilla, Bulevardilla ja Vanhalla ylioppilastalolla on pitkä muisti. Rovaniemellä historiallisia rakennuksia on vain aivan muutama, kuten Alaruokasentalo ja vanha rautatieasema asuinrakennuksineen, hän vertaa.

– Rovaniemen historialliset rakennukset, puut ja puistot ovat kaupunkilaisille valtavan tärkeitä ja huoli niiden kohtalosta on suuri. Tämä kokemus ei mielestäni pääse riittävästi esiin kaupungin suunnitteluprosessissa.

"Rovaniemen historialliset rakennukset, puut ja puistot ovat kaupunkilaisille valtavan tärkeitä ja huoli niiden kohtalosta on suuri. Tämä kokemus ei mielestäni pääse riittävästi esiin kaupungin suunnitteluprosessissa."
Kristiina Tikkala

Asukasyhdistyksen näkemys on, että kaupunkisuunnittelun tulisi ennakoida ja osallistaa asukkaita nykyistä enemmän.

– Jo ennen ensimmäisiä alueen kaavoitussuunnitelmia pitäisi käynnistää kansalaiskeskustelu ja kaavoituskävelyt, kuten joissakin muissa kaupungeissa onkin käytäntönä.

– Rovaniemellä näin ei ole toimittu koskaan, esimerkiksi Sairaalanniemessä prosessi meni täysin päinvastoin.

Rovakatu ennen ja nyt, opastettu kaupunkikävely su 12.9. klo 15–16. Kokoontuminen Rovakatu 2:n pysäköintialueella (ent. mlk:n talo). Järj. Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys ry.