Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Tilaajille

Katso tästä, minä vuosina Suomi ei hakenut Na­to-jä­se­nyyt­tä – po­lii­ti­kot ja kansa vas­tus­ti­vat aja­tus­ta, joten pää­dyim­me ha­ke­maan jä­se­nyyt­tä ke­vääl­lä 2022

Suomessa Nato oli sukupolvelta toiselle epätodennäköiseksi luonnehdittu optio ja harvojen salarakas. Venäjän naapuruuden aiheuttamista turvallisuusuhista puhuttiin kiistäen ne julkisesti. Useimmat meillä keskittyivät esittämään, että Moskovan sotilaallisissa rajasiirtelyissä, stalinismin palauttamisessa kunniaan ja fossiilienergiariippuvuuden rakentamisessa oli kyse jostakin muusta. Niinpä turvaa saadakseen Suomi liittyikin EU:hun, kaasuputken siunasimme ympäristöasiana, ja Nato-asiasta "intoilleet" saivat aina sakinhivutuksen eduskunnassa.

Pitkä jono DDR:n asukkaita Trabant-autoineen suuntasi Tshekkoslovakian rajalle 5.11.1989. Viisi päivää myöhemmin Itä-Saksa avasi rajansa ja Berliinin muuri murtui. Suomella oli edelleen YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa, eikä Suomi hakenut Naton jäsenyyttä kyseisenä vuonna.
Pitkä jono DDR:n asukkaita Trabant-autoineen suuntasi Tshekkoslovakian rajalle 5.11.1989. Viisi päivää myöhemmin Itä-Saksa avasi rajansa ja Berliinin muuri murtui. Suomella oli edelleen YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa, eikä Suomi hakenut Naton jäsenyyttä kyseisenä vuonna.
Kuva: CLAUS FELIX
Näkökulma

Suomea on jo jonkun aikaa pidetty melko normaalina länsimaana.

Haluatko lukea tämän jutun?

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet (ma-la) ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi