Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kär­si­mys­tä ei voi mitata eu­rois­sa

Hoitajat ovat aina olleet säästötoimien kohteena, samoin vanhustenhoito. Hyvinvointialueiden talouskurimuksessa työnantajat vähentävät entisestään vanhuspalveluiden hoitajia.

2020 saatiin laki ympärivuorokautisen vanhustenhoidon vähimmäishenkilöstömitoituksesta, sillä suositukset eivät turvanneet edes vähimmäismitoitusta kaikissa yksiköissä. Vanhustenhoidon kriisi ajoi päättäjät tekemään oikeansuuntaisen ratkaisun. Suunta on nykyhallituksen aikana toinen eikä välttämätöntä kehitystä haluta jatkaa, vaan vanhustenhoidon annetaan rapautua.

Mitoituskeskustelu alkoi jo 2010-luvun alussa. Aluksi henkilöstömitoitus oli suositusluontoista, mutta vanhuspalvelulaki edellytti riittävää koulutetun henkilöstön määrää. Sipilän hallitus ehdotti 2016 mitoituksen laskemista 0,4:ään tavoitteena säästää 70 miljoonaa euroa 2019 mennessä. Mitoitukseen laskettiin mukaan myös muu hoitoon osallistuva henkilökunta.

Kirjoittaja muistuttaa, että hoitajamitoituksen tulee lain mukaankin perustua asukkaiden palveluntarpeeseen.
Kirjoittaja muistuttaa, että hoitajamitoituksen tulee lain mukaankin perustua asukkaiden palveluntarpeeseen.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Hoitajamitoituksen tulee lain mukaankin perustua asukkaiden palveluntarpeeseen. Suomessa käytetään Yhdysvalloissa kehitettyä RAI-arviointijärjestelmää, jonka avulla arvioidaan iäkkään henkilön palveluntarvetta. Lain mukaan mitoitusta pitää tarkastella asukkaiden kuntoisuuden perusteella, mutta valitettavan usein todellinen tarve ei täyty, vaan hädin tuskin vähimmäismitoitus. Siksi laki vähimmäishenkilöstömitoituksesta on tärkeä.

Vanhustenhoidon yksiköissä todettiin 2019 vakavia puutteita. Ne koskivat lääkehoitoa, koulutetun henkilöstön määrää, omavalvontaa, viriketoimintaa ja itsemääräämisoikeutta. Aluehallintoviranomaisille tehtiin ilmoituksia erityisesti yksityisten palveluntuottajien yksiköistä, mutta myös julkiselta sektorilta.

Nyt laissa määriteltyä vähimmäismitoitusta madalletaan jälleen. Samaan aikaan alueilla käydään muutosneuvotteluita, joiden seurauksena henkilökuntaa vähennetään. Hoitajat joutuvat jatkossa yhä useammin siivoamaan, pyykkäämään ja hoitamaan ateriat tai alalle kouluttautumattomat hoitavat asukkaita muiden töiden ohella. Asukas ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja läsnäoloa.

Valtio on vähentänyt alueiden ensi vuoden rahoitusta hoitajamitoituksen alentamisen takia. Tämä saattaa johtaa säästöihin, mutta työhyvinvoinnin alenemista tai vanhusten inhimillistä kärsimystä ei voi mitata euroissa.

Päivi InbergSuPerin puheenjohtaja