Kahden kansanedustajan tekemä susikantelu ei johda toimenpiteisiin.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ei löytänyt kantelun perusteella aihetta epäillä viranomaisten laiminlyöneen velvollisuuksiaan tai toimineen lainvastaisesti.
Hannu Hoskosen (kesk.) ja Tuomas Kettusen (kesk.) jättämä kantelu koski laajasti Suomessa harjoitettavaa susipolitiikkaa sekä muun muassa riistahallintoa, Luonnonvarakeskusta (Luke) ja poliisia.
Kantelu oli jätetty apulaisoikeusasiamiehelle noin vuosi sitten.
Kuluvan joulukuun alussa Hoskonen ja Kettunen kertoivat Suomenmaan mukaan jättäneensä aiheesta uuden kantelun. Lehden mukaan siinä vedottiin oikeusasiamiehen puuttumista susitilanteeseen välittömästi.
Sakslinin viime viikolla antaman vastauksen mukaan kyse oli kuitenkin uuden kantelun sijaan alkuperäiseen kanteluun tehdyistä lisäkirjeistä.
Kantelussa vaadittiin välittömiä tappolupia
Kansanedustajien mukaan viranomaiset eivät ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin, joilla ihmisiä turvattaisiin susien aiheuttamalta uhalta.
Kantelussa väitettiin, että Suomessa on ollut useita tilanteita, joissa lapsia on ollut välittömässä hengenvaarassa. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole kantelijoiden mukaan puuttuneet tapauksiin tarpeeksi tehokkaasti tai lainkaan.
Suomenmaan mukaan Hoskonen väittää susien liikkuvan pelotta jopa kaupungeissa asutuksen keskellä.
– Suurella rahalla vartioidaan susien turvallista liikkumista maaseutukunnissa, mutta pienten lasten koulutie ei tunnu kiinnostavan viranomaisia juurikaan, hän toteaa lehdelle lähettämässään tiedotteessa.
Kantelussa vaadittiin välittömiä lupia pihapiireissä liikkuvien susien tappamiseksi. Nykyinen poliisin toiminta vaaraa aiheuttavan suden lopettamiseksi ei kantelijoiden mukaan tarjoa nopeaa apua.
Väitteitä, mutta ei konkreettisia tapauksia
Oikeusasiamies huomauttaa vastauksessaan suurpetoja koskevasta poliisin toimintaohjeesta, joka on tullut voimaan joulukuun alussa.
Lisäksi vastauksessa kerrataan esimerkiksi riistahallinnon roolia ja toimintaohjeita sekä viitataan suden kannanhoidollista metsästystä suunnittelevaan maa- ja metsätalousministeriön hankkeeseen.
– Edellä esitetyn perusteella kirjoituksenne eivät ole antaneet minulle aihetta enempiin toimenpiteisiin, Sakslin toteaa.
Kolme viikkoa sitten lähettämässään lisäkirjeessä Hoskonen ja Kettunen olivat arvostelleet vielä erityisesti poliisia ja Suomen riistakeskusta riittämättömistä toimista susivaaratilanteissa.
Mukana ei kuitenkaan ollut yhtään konkreettista tapausta, joissa he olisivat väittäneet viranomaisten menetelleen lainvastaisesti tai laiminlyöneen velvollisuuksiaan. Niinpä oikeusasiamies ei voinut selvittää asiaa enempää.
"Luke peittelee totuutta"
Hoskonen ja Kettunen väittävät kantelussaan, että virallinen suden kanta-arvio ei vastaa todellisuutta. Arviosta vastaa Luke.
Sen mukaan Suomen susikannan koko oli viime maaliskuussa alle 250 yksilöä. Hoskonen on väittänyt muun muassa eduskunnan istuntosalissa, että todellinen luku olisi jopa nelinkertainen ja että Luke vääristelisi arviota tarkoituksella.
– Luke peittelee totuutta kuin kruununjalokiveä, hän sanoi suden kannanhoidollista metsästystä vaativan kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa marraskuussa.
Paljon virallista arviota suurempi susikanta selittyisi Hoskosen mukaan muun muassa sillä, että Suomessa olisi ainakin 16 laitonta susikasvattamoa (Suomenmaa 11.12.2019). Kantelussa viranomaisia vaaditaan selvittämään laitonta koirasusitoimintaa ja kanta-arvioiden tekemistä lumijälkilaskennalla yhdessä metsästäjien kanssa.
OIkeusasiamies ei puutu politiikkaan
OIkeusasiamies kertaa vastauksessaan maa- ja metsätalousministeriön sekä Luken lainsäädännössä määrättyjä tehtäviä susiasioissa. Lisäksi vastauksessa viitataan avoimeen aineistoon, jossa selvitetään suden kannanarvioinnissa käytettyä tieteellistä menetelmää.
Sakslin huomauttaa, ettei oikeusasiamiehellä ole toimivaltaa puuttua Luken käyttämään menetelmään eikä arvioida kanta-arvion oikeellisuutta.
– Katson, että asiassa ei ole aihetta epäillä suden kanta-arvion laadinnassa sellaista menettelyä, johon oikeusasiamiehen laillisuusvalvojana tulisi puuttua, hän vastaa kansanedustajille.
Lisäksi Sakslin viittaa viranomaisten tehtäviin ja noudatettuun käytäntöön, jossa luonnossa tavattavat koirasudet poistetaan. Vastauksessa huomautetaan myös, ettei oikeusasiamiehellä ole oikeutta tutkia yksityishenkilöiden toimintaa.
– Siltä osin kuin asiassa on kysymys Suomessa harjoitetun susipolitiikan sisällöstä, oikeusasiamies laillisuusvalvojana ei voi puuttua siihen.