Kannanotto: Por­mes­ta­ri ei innosta kaikkia Enon­te­kiöl­lä – vii­si­tois­ta val­tuu­tet­tua vaatii, ettei por­mes­ta­ria edes har­kit­tai­si

Historia: Pi­ka­luis­te­lun kul­tai­set vuodet osuivat 1960-lu­vul­le – Lapin Lukko oli ai­koi­naan Suomen joh­ta­via luis­te­lu­seu­ro­ja ja kas­vat­ti monta olym­pia­edus­ta­jaa

Koronarajoitukset: Ko­ro­na­mi­nis­te­ri­työ­ryh­mä pidensi ruo­ka­ra­vin­to­loi­den au­ki­olo­ai­ko­ja kol­mel­la tun­nil­la – mi­nis­te­reil­lä haluja jatkaa ra­joi­tus­ten ke­ven­tä­mis­tä myös esi­mer­kik­si teat­te­reis­sa ja kun­to­sa­leil­la

Ka­la­sy­dän Oy kun­nos­ti Ter­vo­lan Run­kaus­joen – Vael­lus­ka­la­rat­kai­suis­taan tun­net­tu yhtiö pyrkii pa­laut­ta­maan vael­lus­ka­lo­jen li­sään­ty­mis­aluei­ta luon­non­mu­kai­seen tilaan

Runkausjokea kunnostettiin syyskuussa kun ensilumi satoi Tervolassa.
Runkausjokea kunnostettiin syyskuussa kun ensilumi satoi Tervolassa.
Kuva: Jarmo Pautamo

Kalasydän Oy palautti Kemijokeen Tervolan Oinaansaaren kohdalla laskevaa Runkausjokea luonnonmukaiseen kuntoon monilla eri toimilla.

– Aluksi muokkasimme kunnostusalueiden pohjan ja yhdistimme olemassa olevan sekä uuden erikokoisen kivimateriaalin huokoiseksi joen pohjaksi. Lisäksi muutimme uoman virtaamia ja syvyysprofiilia, jotta joessa talvehtiville kaloille löytyy riittävän syviä ja sulana pysyviä alueita, kun joki talvella jäätyy, kunnostusten suunnittelusta ja toteutuksesta Kalasydän Oy:lle vastannut Apajax Oy:n Jarmo Pautamo kertoo.

Runkausjoen jokialueella tehtiin inventointi vuonna 2019, jolloin vahvistui joen pohjan heikko tila ja tarve laajemmille elinympäristökunnostuksille. Tänä vuonna työt käynnistyivät heinäkuun loppupuolella sähkökoekalastuksella, jota tehtiin yhteensä 18:lla eri alueella Runkausjoella ja kahdella alueella sekä Yli- että Ala-Runkausjoella.  Sähkökoekalastuksessa vain joen latva-alueilta löytyi muutama vuoden ja kahden vuoden ikäinen taimen. Harjuksia löytyi hieman laajemmin ja paremmin.

Helikopteri apuna

Elokuun alkupuolella tehtiin helikopterisoraistuksia valituilla koskialueilla ja kunnostusalueita viimeisteltiin kaivinkonetyönä syyskuun loppupuolelle asti.

Tulevana keväänä ja myös seuraavina keväinä Runkausjoella jatketaan ennallistamistoimia lohen mädin istutuksilla, mitkä tehdään Kalasydämen ekomätirasiolla. Työhön on varattu kaksikymmentä litraa mätiä per kausi. Tällä tavalla nopeutetaan luonnon kiertoa lohien osalta.

Ensi kesänä Kalasydän inventoi seuraavia kunnostettavia jokia Taivalkosken altaalla.

– Taivalkosken voimalaitoksella on käytössä Kalasydämen hydraulinen kalatieratkaisu. Runkausjoella toteutetulla kokonaisvaltaisella kunnostustyöllä tarjotaan Kalasydämen avulla voimalaitoksen ylittäville vaelluskaloille lisääntymisalueita ja elinkelpoisia olosuhteita pienpoikasille. Nyt toteutetut elinympäristökunnostukset palvelevat vaelluskalojen lisäksi myös joen muuta eliöstöä, kertoo hankekokonaisuudesta vastannut Kalasydän Oy:n Mika Sohlberg.

Runkausjoki laskee Kemijoen pääuomaan Taivalkosken voimalaitoksen yläpuoliseen altaaseen. Viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla alueen suometsiä ojitettiin ahkerasti, jokia perattiin uittoa varten ja vaelluskaloille tärkeät koskipaikkojen lisääntymisalueet sekä jokien pohjan suojaiset kivet perattiin pois tukkien tieltä. Tämän seurauksena alueen kalasto menetti

lisääntymis- ja suoja-alueita.

Projektin rahoituksesta vastasivat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Kemijoki Oy.

Taustaa

Runkausjoki

Runkausjoki on noin 40 kilometriä pitkä Kemijokeen idästä laskeva sivujoki.

Valuma-alueen pinta-ala on 315 neliökilometriä.

Joen varrella ei ole juuri asutusta. Joen latvoilla sijaitsee kahdesta erillisestä osasta koostuva Runkauksen luonnonpuisto.

Metsähallitus on ennallistanut soita maillaan Ylä-Runkausjoen latvoilla.

Joella harrastetaan jonkin verran virkistyskalastusta. Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki ja harjus. Joesta voi saada myös taimenta ja siikaa.

Kemijoen virkistyskäyttöä on viety eteenpäin
Jouni Valikainen

Kemijoen virkistyskäytön kehittämishanke on päättymässä vuodenvaihteessa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä veneilyn turvallisuutta ja helpottaa kalastusmahdollisuuksia Kemijoella Tervolan alueella välillä Taivalkosken voimalaitos–Tervolan ja Rovaniemen kuntaraja.

Tervolan kunta tilasi hankeen toteuttamiseksi Mitta Oy:ltä jokiuoman pohjan kartoituksen, joka suoritettiin kaikuluotaustekniikalla. Mittauksen tuotoksena syntyi korkeuskartta joen pohjasta. Korkeuskartasta saadaan jokiuomaan syväyskäyrät. Kemijoki Oy:ltä saatiin käyttöön aikaisemmin luodattu aineisto. Näitä yhdistelemällä saatiin materiaali, joka luovutettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. MML julkaisee tiedon karttapaikka palvelussa, josta jokainen kuluttaja voi sitä maksutta katsella. Syväyskäyrät auttavat löytämään turvallisen reitin ja löytämään ottipaikat.

Kylät mukana

Hankkeen vetäjänä on toiminut Seppo Kähkönen. Hänen toimestaan järjestettiin muun muassa Tervolan jokivarren kylissä työpajoja, joissa pohdittiin hankkeen hyötyjä kylien näkökulmasta. Työpajoissa pohdittiin kuinka kylät voisivat edesauttaa kalastuksen, matkailun ja virkistyskäytön lisääntymistä. Toteuttamisessa on ollut mukana Kemijokivarren kylät sekä Tervolan museoseura.

Hankkeen tuloksena syntyi myös rantautumis- ja veneenlaskupaikoille opaskartat. Kartoissa kerrotaan muun muassa ohjeita turvalliseen veneilyyn sekä kalastuslupien hankintaan QR-koodin avulla.

Hankkeen toteuttajana toimi Tervolan kunta. Työpajoihin osallistui paljon kyläläisiä ja työpajoissa ideoituja kehittämisajatuksia tullaan toimeenpanemaan tulevina vuosina.

Hankkeeseen saatiin kehittämisavustusta Peräpohjolan Leader Ry:ltä, yksityisinä rahoittajina toimivat Paakkolan, Alapaakkolan, Koivun, Runkauksen ja Lapinniemen osakaskunnat, Metsähallitus sekä Kalasydän Oy. Meri-Lapin Meripelastusseura antoi talkooapua mm. turvallisen veneilyn ABC-oppaan tekemiseen.

Hanke on onnistunut tavoitteessaan ja uskoa riittää, että kalastusmatkailu ja virkistyskäyttö lisääntyvät Kemijoella tulevina vuosina. Hankkeen viimeinen kokous järjestetään 13.1.2022 kello 9:00 Tervolan Kunnanvirastolla.