Pohjois-Suomen aluevalvontavirasto (avi) on muuttanut Kemi- ja Iijoen voimalaitosten vanhoja kalatalousvelvoitteita. Voimayhtiön pitää suunnitella kalatiet Kemi- ja Iijokeen voimalaitosten yhteyteen. Niiden tulisi mahdollistaa smolttien ja kutevien yksilöiden vaelluksen mereen.
Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen arvioi, investointikustannukset ovat sadoissa miljoonissa euroissa.
Iijoen lohen luonnontilainen saalis oli 39 tonnia vuodessa. Lohen, taimenen ja siian kokonaisvuosisaalis oli 100 tonnia. Kemijoen vuosisaaliit oli kolme kertaa isommat.
Iijoen saalismenetyksiä on kompensoitu 310 000 lohen, 28 000 meritaimenen ja 28 000 järvitaimenen vuosittaisilla poikasistutuksilla. Tällä määrällä ei ole pystytty palauttamaan joen luonnontilaista saalista. Raasakan voimalaitoksen alapuolisen jokialueen saalis on romahtanut alle 10 tonnin, mikä on seurausta vähäisestä nousulohien määrästä. Joessa asustavat hylkeet syövät nousukaloja ja niiden poikasia. Istutuksista ei ole mitään hyötyä ylemmän jokivarren asukkaille.
Suurin uhka Perämeren lohi- ja siikakannoille on kyttyrälohi, joka on tuhonnut Tenojoen lohikannan, vallannut Norjan lohijoet ja levinnyt kolmeen Ruotsin jokeen. On ajan kysymys, milloin kyttyrälohi valtaa Perämeren lohijoet.
Sipilän hallitus nosti kärkihankkeeksi Iijoen vaelluskalojen palauttamisen. Valtio, PVO-vesivoima, Pohjois-Pohjanmaan liitto, jokivarren kunnat ja kalastusalueet sekä Metsähallitus saivat koottua 12 miljoonaa euron määrärahan. Tavoitteena oli suunnitella Iijoen viiteen voimalaitokseen kalaportaat sekä käynnistää lohen ja taimenen ylisiirto voimalaitosten yläpuolisille vesialueille.
Raasakan voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun kalatien rakentamiseen varattiin viisi miljoonaa, mutta kukaan urakkatarjouksen tehneistä ei suostunut tekemään porrasta alle 10 miljoonan. Nousuportaat viiteen voimalaitokseen maksaa vähintään 50 miljoonaa ja lasku-uomat saman verran eli yhteensä 100 miljoonaa euroa.
12 miljoonasta eurosta meni konsulttipalkkioihin neljä miljoonaa. Summa olisi mahdollistanut pyyntikokoisten kalojen istutuksen, jolla olisi saatu viitenä vuotena palautettua Iijoen luonnontilainen saalis.
Lapin ely-keskus voisi kertoa syyn, miksi rahavarat suunnataan konsulteille, jotka toimeentulonsa varmistamiseksi edistävät hyödyttömien ja kalliiden kalaportaiden rakentamista. Rahat pitää suunnata kalataloudellisia vahinkoja kärsineiden jokivarren asukkaita hyödyntäviin pyyntikokoisen kalojen istutuksiin. Tätä toimenpidettä Iijoen jokivarren asukkaat ovat odottaneet yli 70 vuotta.