Lapin ely-keskus vaatii Iijoen kalatalousvelvoitteen muuttamista ja sitä, että voimalaitosten yhteyteen on rakennettava toimivat kalatiet ja laskeutuville poikasille alasvaellusreitit. Pro Suolijärven puheenjohtaja Vesa Ruokamo haluaa (LK 23.3.) Kemijoen lohta vaalikentille. Millä aikataululla kalatiet tulisi toteuttaa?
Iijoen luonnonkalasaalis on ollut 100 tonnia, josta merilohen osuus 39 tonnia ja loput meri- ja järvitaimenista sekä vaellus- ja järvisiikaa. Kemijoen kalansaaliit ovat olleet noin kolme kertaa isommat.
Sipilän hallitus nosti Ii- ja Kemijoen vaelluskalojen palauttamisen kärkihankkeeksi. Iijoella valtio, PVO-vesivoima, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijokivarren kunnat ja kalastusalueet sekä Metsähallitus sai koottua 12 miljoonan euroa. Tavoitteena oli suunnitella Iijoen pääuoman viiteen voimalaitokseen kalaportaat ja lasku-uomat vaelluskalojen luonnon kierron palauttamiseksi. Iijoen alimman Raasakan voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun kalaportaan rakentamiseen varattiin viisi miljoonaa, mutta kukaan urakkatarjouksen tehneistä ei suostunut tekemään kalaporrasta alle 10 miljoonan.
Raasakan voimalaitoksen alapuolisen joen lohi-, taimen- ja siikasaalis on nyt noin 20 tonnia. Ylimmän Haapakosken voimalaitoksen rakentamattoman osan luonnontilainen vuosisaalis on ollut 80 tonnia. Ely-keskus esittää, että tämä voidaan kompensoida istuttamalla pyyntikokoisia kirjolohia 500 ja meritaimenia 7500 kiloa.
12 miljoonasta 4 meni konsulteille. Sillä summalla Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisille jokialueille olisi saanut paikallisia hyödyttävä, luonnontilaa vastaava saalis palautettua viiden vuoden ajan. Meillä on vetovoimaisempia kaloja kuin merilohi: kirjolohi, puronieriä, rautu, siika, järvilohi, harjus, karppi ja kuha.
Esitin 2018, että kalliista ja toimimattomista kalaporrashankkeista luovutaan ja saalis menetyksiä kompensoidaan pyyntikokoisilla kaloilla. PVO-vesivoiman ex-toimitusjohtaja Pertti Pietinen kannatti esitystä ja kertoi, ettei maailmassa ole kalaporrastekniikkaa, jolla Iijoen voimalaitosten yli pystyttäisiin kalat siirtämään.
Kemijoen pääuomassa on seitsemän voimalaitosta. Taivalkosken ohittavia ratkaisuja on selvitetty tuloksettomasti vuosikymmeniä. Aina löytyy tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka ajavat kalaportaita eteenpäin niin kauan, kun heidän toimeentulo on riippuvainen konsulttipalkkioista.
Kirjoittaja on taivalkoskelainen kalatalousyrittäjä.