Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kolumni

Kaksi eri­lais­ta koh­taa­mis­ta fes­ti­vaa­leil­la

-

Kiihkeän kesän, yöttömän yön upeaa antia ovat festivaalit ja niiden suomat kohtaamiset. Kävijät, yhteisöllisyys, keskustelut ovat lähes yhtä suurta antia kuin musiikki, elokuvat tai urheilu. Kiitos järjestäjille, yrityksille, talkoolaisille ja kunnille juhlien mahdollistamisesta.

Istuin Kuhmon kamarimusiikissa kaksi ja puoli tuntia suorasukaisen ihmisen vieressä. Kysyin kohteliaan englanninkielisen ohikömpimispyynnön jälkeen hänen kotimaataan, enkä heti arvannut, kun hän kertoi tulevansa auringonlaskun maasta.

Tuumi demokratian olevan kotimaassaan nykyään huonolla tolalla. Maassa on säädetty laki, jossa hallintoelinten valinnan tukiaisissa ei ole rajoitteita. Kertoi sen jälkeen päättäjäjoukon koostuvan suurimpien ja ahneimpien yritysten lobbareista.

Kertoi edelleen, että maassa ammuskellaan usein. Maahanmuuttajilla, tulivatpa mistä ilmansuunnasta tahansa maan kukoistavan energiateollisuuden takia, ei ole peruskansalaisen silmissä ihmisoikeuksia, ovat roskasakkia. Sanoi ainoan syyn asua yhä kotivaltiossaan olevan se, että kaksi sisarusta asuvat naapurissa.

Aiemmin oli unohdettu keskiluokan ja pienipalkkaisten tarpeet. Maa on jyrkästi jakautunut, eikä dialogia käydä.

Hän oli toistamiseen Suomessa viihtymässä lempimusiikkinsa parissa. Tulee ensi vuonnakin. Työskentelee kyberturvallisuuden parissa.

Kotimaansa on Texas. Kauhistuin vierustoverini loppupäätelmää, sillä hän sanoi pelkäävänsä sisällissotaa. Ajatukset edeltävät puheita, puheet tekoja.

Ennen yhtenäisen Suomen pitää ottaa opiksi maailmalla jylläävästä polarisaatiosta ja estää sen kauheimmat seuraukset. Kotimaamme kesän tappelukset kertovat keskinäisen ymmärryksen kadosta.

Venäjä ja Pohjois-Amerikan Yhdysvallat vaikuttavat moraalin lilliputeilta. Naisten ja vähemmistöjen oikeuksia kavennetaan, aseet puhuvat. Sotaa sanotaan erikoisoperaatioksi, vaikka ihmisiä, lapsiakin, kuolee.

Suurvaltamaineen takia näihin maihin muuttavat kuvittelevat ainakin leipää riittävän. Suurvaltojen arvot ovat johtaneet siihen, ettei koulutukseen satsata, ja terveydenhuolto riippuu rahasta. Katkeruus syventää jakolinjoja.

Historiasta voi oppia, ja ihmiskunnan työnteon, kuten tutkimuksen, hedelmiä tulee käyttää. Perustarpeiden ja koulutuksen laiminlyönnistä ei seuraa mitään hyvää. Suurvalloiksi kuvitellut maat, kuten vierustoverini USA ja Venäjä, eivät ole sitä, mitä ne havittelevat olevansa – suunnannäyttäjiä.

Mikä on pientä ja mikä suurta – vallalla ja rahalla pullistelu vai hyvä elämä?

Tuli myös kannustava muisto. Toisessa konsertissa hiljainen mies vaihtoi paikkaa paremmin nähdäkseen. Oli potenut aivoverenvuodon, menettänyt puhekykynsä, mutta ei kykyä nauttia maailman parhaasta musiikista.

Tytär tuo isänsä joka kesä kuulolle, yhteinen rakkaus kauneuteen yhdistää.

lentualta@gmail.com

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.