Politiikka: Hal­li­tus sopi yl­lät­täen isosta suo­je­lu­pa­ke­tis­ta valtion maille, Lapista on mukana 11 aluetta

Pääkirjoitus: Seu­raa­van pää­mi­nis­te­rin puo­lue­kan­ta on vielä ar­voi­tus – ­var­maa on, että hal­li­tus­neu­vot­te­luis­ta tulee en­nä­tys­vai­keat

Uutisten viikko: Näin koulut saavat Lapin Kansan di­gi­tun­nuk­set käyt­töön­sä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Kai­vos­yh­tiöt tut­ki­vat Ro­va­nie­men kal­lio­pe­rää –  Katso kar­tas­ta, mistä malmia et­si­tään

Kulta ja akkumineraalit ovat nyt huippuhinnoissa. Niiden esiintymiä haetaan myös eri puolilta Rovaniemeä.

-

Kaikkiaan neljä yritystä: Latitude 66 Cobalt, Firefox Gold, Mawson ja  Suhanko Arctic Platinium etsii tällä hetkellä malmia Rovaniemen kallioperästä.

Kesällä varausilmoitushakemukset jättivät lisäksi Rio Tinto Exploration ja Inmet Finland.

Matka on vielä pitkä kaivoksen perustamiseen.

– Kaivoksen avaamisen monipolvinen prosessi vie käytännössä yli 20 vuotta, arvioi ylitarkastaja Ilkka Keskitalo Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

Tukes on viranomainen, joka myöntää malminetsintäluvat ja hoitaa muut kaivoslaissa säädetyt tehtävät.

Keskitalon mukaan kaivoslupavaihe vie nopeimmillaankin viitisen vuotta. Tämä sisältää useita yhtäaikaisia lupa-prosesseja, kuten ympäristölupa ja kaavoitus valituskierroksineen.

– Prosessi tuskin tulee tästä tulevaisuudessa nopeutumaan, päinvastoin.

Yksi tuhannesta johtaa kaivokseen

Noin vuosi sitten australialaisomisteinen kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt oy teki varausilmoituksen yli 2 000 neliökilometrin alueesta Rovaniemen keskustasta itään ja etelään Kemijärvelle ja Tervolaan saakka.

Keväällä 2019 malminetsintään erikoistunut Firefox Gold oy teki puolestaan varauksen Rovaniemen pohjoisosaan. Alue ulottuu lähelle Niesiä, Patokoskea ja Meltausta ja Sodankylässä Kieringin ja Unarin Luusuan tuntumaan.

Varausilmoitusten mukaan kallioperästä etsitään muun muassa kultaa, nikkeliä, kuparia, palladiumia, platinaa ja kobolttia.

– Varausvaiheessa etsitään usein laajalla skaalalla, Ilkka Keskitalo kuvaa.

Kullan ja akkumineraalien markkinahinnat ovat nyt huipussaan, joten suurinta kiinnostus on tällä hetkellä niihin.

– Vaikka kaivostoiminta on pitkän tähtäimen toimintaa, on se pääomavaltaisena alana altista talouden heilahteluille. Vuoden 2016 notkahduksessa malminetsintä loppui Suomessa lähes kokonaan.

Tyypillisesti malmiota tutkitaankin monen eri yhtiön toimesta, ennen kuin kaivos perustetaan. Jos ylipäätään perustetaan.

–  Keskimäärin yksi tuhannesta etsintäoperaatiosta johtaa kaivoksen perustamiseen, Keskitalo kertoo.

Kaivosyhtiö Mawson teki kultakairauksia Rovaniemen ja Ylitornion rajalla marraskuussa 2017. Etualalla Kimmo Neuvonen, vasemmalla Juha Lautala ja takana geologi Jussi Illikainen.
Kaivosyhtiö Mawson teki kultakairauksia Rovaniemen ja Ylitornion rajalla marraskuussa 2017. Etualalla Kimmo Neuvonen, vasemmalla Juha Lautala ja takana geologi Jussi Illikainen.
Kuva: Jussi Leinonen

Tutkimuksia Natura-alueella

Kanadalaisen malminetsintäyhtiön tytäryhtiö Mawson on tutkinut jo useamman vuoden Rompas-Rajapalojen kulta-kobolttiesiintymää Ylitorniolla ja Rovaniemellä.

Kaikki alueella tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat aikaisen vaiheen malmitutkimusta. Riittävän suurta malmiota kaivoksen perustamiseksi ei ole vielä löydetty.

Yhtiöllä on alueen mineraalioikeudet, joten sillä on etuoikeus hakea kaivoslupaa. Mawson kertoo käyttäneensä noin 25 miljoonaa euroa tähänastiseen tutkimustoimintaan alueella.

Ympäristöministeriö on kaavaillut Rompaksen, Palokkaan ja Kaitajärven alueille luonnonsuojelualueita, mitä Rovaniemen kaupunki ja Ylitornion kunta ovat vastustaneet.

Rajapalojen tutkimusalue sijoittuu osittain Mustiaapa-Kattasjärven Natura-alueelle, mikä vaikeuttaa lupaprosesseja. Ympäristöministeriö on kaavaillut Rompaksen, Palokkaan ja Kaitajärven alueille luonnonsuojelualueita, mitä Rovaniemen kaupunki ja Ylitornion kunta ovat vastustaneet.

Suhanko Arctic Platinium on puolestaan etsinyt platinaa, palladiumia ja kultaa Ranuan ja Rovaniemen rajalla jo 2000-luvun alusta. Suhanko onkin yksi Lapin pisimmälle valmistelluista suurista kaivoshankkeista, jonka tutkimuksiin on investoitu jo yli 100 miljoonaa euroa.

Suurhanke on kuitenkin laitettu jäihin pariinkin kertaan kannattavuusongelmien takia. Suhanko Arctic Platinum oy:n omistaa CD Capital, joka sijoittaa yhdysvaltalaisten rahastojen ja säätiöiden pääomia kaivoshankkeisiin. Viime vuoden lopulla yritys ilmoitti aloittavansa uuden kannattavuusselvityksen Suhangon alueella. Malminetsintälupahakemuksen Suhanko Arctic Platinium on jättänyt viimeksi huhtikuussa.

Fakta

Varauksesta etsintälupaan

Varaus antaa etuoikeuden hakea malminetsintälupaa alueella. Mahdollistaa alustavan tarkastelun ja toimenpiteen jokahenkilön oikeuksien puitteissa.

Malminetsintälupa (ent. valtaus) antaa oikeuden tehdä malminetsintätutkimuksia omalla ja toisen maalla ja etuoikeuden mahdollisen esiintymän hyödyntämiselle. Mahdollistaa esim. koekairauksen, moottoriajoneuvolla liikkumisen ja väliaikset rakennelmat tutkimustoimintaa varten.

Rovaniemi ei vihreäkivivyöhykettä

Rovaniemen naapurikunnissa Sodankylässä ja Kittilässä kaivosteollisuutta on ollut jo vuosia. Miten Rovaniemen tilanne eroaa niistä?

– Rovaniemellä malminetsintä on aloitettu huomattavasti myöhemmin, joten aluetta ei ole tutkittu niin tarkkaan, Ilkka Keskitalo arvioi.

Esimerkiksi Kittilässä kaivostoiminta käynnistyi jo 1970-luvulla.

Täkäläinen kallioperäkin tosin poikkeaa pohjoisen naapureista: Sodankylä ja Kittilä kuuluvat niin sanottuun vihreäkivivyöhykkeeseen.

– Vastaavia esiintymiä on eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Australiassa tai Kanadassa vihreäkivivyöhykkeellä voi toimia kymmenestä sataan kultakaivosta, Keskitalo avaa kansainvälistä mittakaavaa.

Vaikka Rovaniemellä ei olekaan kaivosta, tuo toimiala työtä ja euroja kaupunkiin.

– Esimerkiksi malminetsintään käytetään kymmeniä miljoonia euroja vuosittain, Keskitalo huomauttaa.

Hänen mukaansa malminetsintää tekee Suomessa pääasiassa kaksi yritystä, joista suurin on rovaniemeläinen Arctic Drilling Company.

– Lisäksi etsintä työllistää geologeja.

Lisätietoa: Kaivosrekisterin karttapalvelu