"Jul­ki­sen ta­lou­den so­peut­ta­mi­nen aloi­tet­ta­va vii­meis­tään vuonna 2023, koostuu menojen leik­kauk­sis­ta, verojen ki­ris­tä­mi­ses­tä ja ra­ken­neuu­dis­tuk­sis­ta" -ko­ro­na­työ­ryh­män ta­lous­ra­port­ti jul­kis­tet­tiin

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä .
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä .
Kuva: Mauri Ratilainen


Vihriälä: Voisi kuvitella, että jos rajoituksia puretaan, siihen voisi liittyä tietyissä tilanteissa maskin käyttöpakko, mutta tämä ei ole meidän osaamisaluettamme.

Vihriälä: Monet kuluttajat ovat valmiita käyttämään palveluita, kun se on turvallista. Olemme selvittäneet kuluttajien näkemyksiä.

Kansliapäällikkö Hetemäki: Raportin arvio julkisen talouden sopeutustarpeesta kriisin jälkeen oikeaa kokoluokkaa. Merkitsee erittäin suuria menoleikkauksia tai veronkorotuksia, jotka tulevat olemaan vaikeita.

Vihriälä: Edessä olevat rakenneuudistukset koskevat mm. työmarkkinoita, yritystukia, sosiaaliturvaa. Prosessi on vaativa, mutta Suomi on hyvin toimiva yhteiskunta. Kriisi on lisännyt ymmärrystä.

Vihriälä: Julkisen talouden sopeuttaminen aloitettava viimeistään vuonna 2023. Koostuu menojen leikkauksista, verojen kiristämisestä ja rakenneuudistuksista.

Vihriälä: Massiiviset veronalennukset tai tulonsiirtojen lisäykset eivät paras tapa elvyttää. Mieluummin perinteisiä investointeja mm. infraan ja on satsattava osaamiseen.

Vihriälä: Kun rajoituksista päästään eroon, tarvitaan elvytyspaketti, mutta aika pian sen jälkeen on aloitettava julkisen talouden sopeuttaminen.

Vihriälä: Matala korkotaso auttaa velkaongelman hoitamisessa. Emme kuitenkaan voi luottaa siihen, että korkotaso vuoden 2030 jälkeen sama kuin nyt.



Työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön asettama selvitystyöryhmä on laatinut asiantuntija-arvion koronakriisin vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa ja joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.

Asiantuntija-arviota esittelevät selvitysryhmän puheenjohtaja VTT, työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja professori Roope Uusitalo. Selvitysryhmään kuuluvat myös VTT Sixten Korkman ja professori Bengt Holmström.

Arviota kommentoivat valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki (VM) ja kansliapäällikkö Jari Gustafsson (TEM).