työtaistelut: Yk­si­tyi­sen so­siaa­li­pal­ve­lua­lan työ­rii­das­sa ei vielä sopua – uudet lakot uh­kaa­vat alkaa kes­ki­viik­ko­na

kolumni: Säh­kö­tuet olivat pa­niik­ki­rat­kai­su, jossa rahaa jaet­tiin surutta myös rik­kail­le

Mielipide: Pel­ko­sen­nie­mi ei ole krii­si­kun­ta

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Jul­ki­sen sanan neu­vos­to ei antanut lan­get­ta­via pää­tök­siä Marinin bi­le­vi­deoi­den uu­ti­soin­nis­ta ja jul­kai­se­mi­ses­ta

JSN ei ottanut kantaa siihen, oliko bilevideoiden uutisointi hyvää vai huonoa journalismia, viestinnän asiantuntija Pasi Kivioja huomautti.

Pääministeri Marin ei perjantaina halunnut kommentoida JSN:n ratkaisuja STT:lle.
Pääministeri Marin ei perjantaina halunnut kommentoida JSN:n ratkaisuja STT:lle.
Kuva: STEPHANIE LECOCQ

Julkisen sanan neuvosto (JSN) ei perjantaina antanut langettavia päätöksiä pääministeri Sanna Marinin (sd.) bilevideoiden uutisoinnista ja julkaisemisesta mediassa.

Neuvosto otti käsittelyyn 16 kantelua, ja päätyi niistä 15:ssä vapauttavaan ratkaisuun. Kolmessa tapauksessa ratkaisu syntyi äänin 10–2. Kantelut koskivat useita eri tiedotusvälineitä. Yksi kanteluista on edelleen käsittelyssä.

JSN:n käsittelyyn otetut kantelut koskivat useita journalistin ohjeiden kohtia, kuten yksityisyyden suojaa, erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuvan kuulemista ja asiavirheiden korjaamista. Neuvosto käsitteli myös tietojen tarkistamista, lähdekritiikkiä sekä mielipiteiden ja sepitteen erottumista tosiasioista.

Viestinnän asiantuntijan Pasi Kiviojan mielestä JSN:n ratkaisujen ja yleisen mielipiteen välillä on ristiriitaa. Hän kuitenkin muistutti JSN:n tulkitsevan yksiselitteisesti sitä, onko journalistin ohjeita noudatettu vai ei.

– Neuvosto ei ota kantaa siihen, onko tehty hyvää vai huonoa journalismia ja onko se ollut hyvän maun mukaista, Kivioja sanoi STT:lle.

Kiviojan mukaan media sortui bilevideouutisoinnin alkuvaiheessa ylilyönteihin, jotka voitiin kuitenkin myöhemmin selittää muun muassa kehittyvällä uutistilanteella ja epäselvällä äänitallenteella.

– Jutuissa puhuttiin ensin jauhojengistä, ja sitten asiaa myöhemmin lievennettiin, kun ei oltukaan enää varmoja. Kantelijoiden mukaan kyseessä oli oleellisen asiavirheen piilottelu. Mediat ovat puolustautuneet sillä, ettei kyseessä ollut oleellinen asiavirhe, jolloin muutosta ei tarvinnut myöskään jutussa kertoa.

Journalistin ohjeiden uudistaminen harkintaan

JSN:n puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan bilevideoiden uutisointi on antanut syytä pohtia journalistin ohjeiden mahdollista uudistamista.

– JSN:n kannatusyhdistys päättää tämän kuun lopulla, aloitetaanko uudistus vai ei, Hyvönen kertoi JSN:n tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Hyvösen mukaan journalistin ohjeita olisi hyvä tarkastella ainakin korjausmerkintöjen osalta. Esimerkiksi Ilta-Sanomien verkkojutussa oltiin muokattu tulkintaa Marinin bilevideolla kuulluista sanoista, mutta tehdyistä muutoksista ei ollut kerrottu jutussa.

Neuvoston mukaan muutosmerkinnät olisivat olleet suotavia, mutta hyvää journalistista tapaa ei kuitenkaan ollut rikottu.

Pitäisikö käytäntöjä muuttaa?

Kiviojan mukaan bilevideouutisointi nosti myös esille kysymyksen siitä, ovatko journalismin ja politiikan käytännöt muuttuneet niin paljon, että myös toimintatapoja pitäisi muuttaa. Nykyisin kun järjestetään yhä useammin tiedotustilaisuuksia, jotka myös näytetään suorana verkossa esimerkiksi medioiden sivuilla.

– Tiedotustilaisuuksissa esitettyjä kysymyksiä voi olla kuuntelemassa satojatuhansia ihmisiä. Perinteisesti toimittajat ovat esittäneet myös spekulatiivisia kysymyksiä, joiden avulla on pyritty selvittämään, mitä on tapahtunut. Kun näitä kysymyksiä esitetään nyt suuren yleisön edessä, niin tilanne muuttuu: niistä voi tulla syytöksiä, Kivioja sanoi.

Pääministeri Marin ei perjantaina halunnut kommentoida JSN:n ratkaisuja STT:lle.