Joaquin Phoe­ni­xin Jo­ke­ri-tul­kin­ta saa jout­sen­lau­lun­sa, mutta raivoa ja ve­ren­vuo­da­tus­ta siinä on yl­lät­tä­vän vähän

Arthur (Joaquin Phoenix) ja Lee (Lady Gaga) jakavat musiikillisen fantasian.

Kuva: Niko Tavernise

Joker: Folie à Deux, Yhdysvallat 2024. Ohjaus: Todd Phillips. Pääosissa: Joaquin Phoenix, Lady Gaga, Catherine Keener. – Bio Rex Rovaniemi.

Todd Phillipsin ohjaama Joker oli vuoden 2019 puheenaiheita niin populaari- kuin arthouse-elokuvankin kentässä. Se otti päähenkilönsä supersankarisarjakuvien, tässä tapauksessa Batmanin, maailmasta, ja toteutti sen 1970-luvun karujen ja realististen rikoselokuvien tyylillä.

Yhdistelmä onnistui molemmin tavoin, sillä Joker oli sekä yleisömenestys että Venetsian elokuvajuhlien pääpalkinnon voittaja.

Aiheellista ylistystä keräsi etenkin Joaquin Phoenixin luonteenomaisen antaumuksellinen roolityö väkivaltaiseen nihilismiin turvautuvana yhteiskunnan hylkiönä.

Joker: Folie à Deux on jatko-osa, mutta ei mikään tyypillinen jatko-osa. Vaikuttaa että Phillips ja toinen käsikirjoittaja Scott Silver ovat tarkoituksella halunneet väistää ennakko-odotukset. He ovat nimittäin tehneet elokuvastaan tällä kertaa musikaalin.

Mitä tarinaan tulee, Folie à Deux on oikeastaan kuin pitkä loppunäytös, sillä se seuraa Arkhamin vankimielisairaalaan teljetyn Arthur Fleckin (Phoenix) oikeudenkäyntiä, jonka aiheena ovat edellisen elokuvan tapahtumat.

Mitä tulee alaotsikkoon "kahden hulluus", se tarkoittaa romanssia, joka syntyy Fleckin ja toisen mielisairaala-asukin Lee Quinzelin (Batman-tarinoiden Harley Quinn) välille.

Häntä esittää musiikista näyttelemisen puolelle loikannut poptähti Lady Gaga.

Valinta tehdä musikaali sopii sinänsä oikein hyvin sekä Jokeri-hahmon showmiesmäiseen olemukseen että fantasiamaailmassa elävien päähenkilöiden sisäisen todellisuuden esittämiseen.

Temaattisena lankana Folie à Deuxissa on Fleckin kärsivän normaaliminän ja kärsimyksen ilkamoivaksi tuhoamiseksi muuttavan Jokerin jaakobinpaini.

Tässäkin Phillips ja Silver valitsevat tien, joka tuskin miellyttää Jokeri-hahmon anarkiaan viehtyneitä faneja. Näemme hyvin vähän sitä raivoa, kaaosta ja verenvuodatusta mitä todennäköisesti odotetaan.

Sen sijaan ratkaisu toimii hyvin niin psykologisilta, yhteiskunnallisilta kuin kerronnallisiltakin ulottuvuuksiltaan. Batman-mytologia on vain kehys aikuiseen makuun tehdyssä draamassa.

Uusi Joker onkin näkemykseltään yllättävän kypsä työ, jossa Joaquin Phoenix pääsee taas kuljettamaan katsojaa ilmaisullisen neroutensa nuorassa. Hän osoittautuu myös aivan kelpo laulajaksi (ja steppaajaksi) Lady Gagan ammatillisen osaamisen rinnalla.

Visuaalisestikin tyydyttävää elokuvaa pääsee kritisoimaan ainoastaan sen hieman jähmeästä yleisvireestä, joka ei salli musiikkinumeroidenkaan kohota täyteen energiaansa.

Toisaalta kyseessä on kuvaus surullisesta maailmasta.