Lähes päivittäin meille kerrotaan, kuinka jääpeite sulaa Jäämerellä ja merenpinta nousee. Jääpeite vähenee, se on totta, mutta Pohjanlahdella maa nousee ja meri kaikkoaa kauemmas. Kaikkea tätä selitetään ilmaston lämpenemisellä.
Meitä arktisia ihmisiäkin siitä syyllistetään, vaikka meitä asuu napapiirin pohjoispuolella vain neljä miljoonaa. Älä kanna syyllisyyttä, et saa lämpenemään ilmastoa tällä valtavalla 34,5 miljoonan neliökilometrin alueella, vaikka istuisit kellon ympäri rakovalkealla. Perussyy on muualla.
Sulamisen takana on Golfvirta, joka pumppaa lämmintä vettä Karibialta. Virtaus on todella voimakas, sen voi todeta Floridan rannikolla. Kun ankkuroi kalastusveneen, keulassa käy kohina. Golfvirta perustuu veden lämpötilaeroihin, joka pitää yllä toimintaa. Lämmin vesi nousee ylös ja kylmä painuu pohjaan. Jokainen luonnonvesissä uinut tietää sen.
Lämpötilan vaihteluun vaikuttaa myös maapallon akselin kulman vaihtelu, kulman suuruus vaikuttaa auringon lämmittävään vaikutukseen. Auringon lämpösäteily vaihtelee ajoittain, tälläkin on vaikutusta. Sulaminen ja sen nopeus ei ole yhdestä tekijästä kiinni.
Kun Jäämeri lämpenee, niin virtaus vähenee ja jäätyminen alkaa uudelleen. Odotellaan vain muutama tuhat vuotta, saamme uuden jääkauden ja kunnon talvet. Geologiset tutkimukset vahvistavat jäätymis- ja sulamisjaksojen jatkuvan vaihtelun kymmenien tuhansien vuosien väliajoin.
Jäämeri on keskimäärin varsin matala valtamereksi, sekin nopeuttaa muutoksia. On hyvä huomata, että sulamisjakso on lyhyempi kuin jäätyminen. Jäätiköiden paksuus kasvaa vain lumisateiden myötä, jos teoreettinen sade on 100 milliä vuodessa vedeksi muutettuna, niin kolmen kilometrin jääpeite vaatii 30 000 vuotta.
Muu ilmaston lämpeneminen ja pienhiukkasten lisääntyminen kiihdyttävät jonkin verran sulamista. Me neljä miljoonaa arktista asukasta emme voi siihen vaikuttaa. Eli työ kuuluu muualla asuville kahdeksalle miljardille ihmiselle. Siellä se ilmasto-ongelma ratkeaa.