Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Jä­kä­li­köt al­koi­vat heiketä jo sodan jälkeen

Petteri Holma kirjoittaa Ylä-Lapin jäkäläkadosta (LK 14.9.): "Pääsyy tähän on vuosikymmeniä jatkunut ylilaidunnus eli laitumien kokoon ja kuntoon nähden liian suuri, pääosin saamelaisten poroelo". Hän lainaa Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman ex-johtajaa Antero Järvistä (HS 9.9.), joka kertoo tehneensä koko 40-vuotisen tutkijauransa ajan työtä sen eteen, että porojen Ylä-Lapissa aiheuttamiin massiivisiin luonnontuhoihin puututtaisiin.

Holma jatkaa: "Poroelinkeino tapaa syytellä ongelmasta kaivoksia, hakkuita, matkailua ja tuulivoimaa. Niillä on jäkäläkatoon vaikutuksensa, mutta porosormi tahtoo osoittaa maankäyttökilpailijoita silloinkin, kun kyse on alueesta, missä ei ole kaivoksia, turistitokkia eikä myllyjä, hakattaviksi kelpaavista puista puhumattakaan".

Järvinen viittaa Piia Elosen kirjoitukseen "Jäähyväiset jäkälälle" (HS 2.9.) Se ei yksiselitteisesti tue oletusta siitä, että poronhoito olisi merkittävin tekijä jäkäläkadossa. Porojen laidunekosysteemin muutoksiin erikoistunut Luken tutkija Jouko Kumpula kertoo, että jäkäliköt alkoivat heikentyä jo sotien jälkeen: "Heikentymiseen vaikutti metsien talouskäytön kiihtyminen. Myös poromäärät kävivät 1980- ja 1990-lukujen taitteessa korkealla. Nyt lisäksi ilmastonmuutos alkaa vaikuttaa yhä enemmän laidunten laatuun".

Muddusjärven paliskunnan varaporoisäntä Aikio toteaa, että metsätalous on merkittävä tekijä: "Hakkuut ovat vieneet laitumista monipuolisuuden. Eri tilanteisiin pitäisi olla erilaisia laitumia, mutta nyt laitumet yksitoikkoistuvat ja pirstoutuvat metsänhakkuiden takia".

Jäkäliköiden heikentyminen siis alkoi sodan jälkeen, kun jälleenrakennus ja sotakorvaukset vaativat suuren määrän puita. Hakkuiden painopiste siirtyi etelästä Lapin metsiin. Metsätalous koneellistui ja alkoi tuhoava tehometsätalouden aikakausi.

Ennen voimakkaita kannanottoja olisi asiallista tutustua aineistoon riittävästi. Kannattaa lähteä vaellukselle kansallispuistojen sijaan Lapin laajoihin hakkuilla tuhottuihin metsiin, jotka kerran muodostivat laajat, luonnontilaiset erämaat. Maaperä ei ole palautunut ennalleen kymmenien vuosienkaan jälkeen.