Suomen jäänmurtokapasiteetti ei riitä vastaamaan edes tyypillisiin talviolosuhteisiin. Asia konkretisoitui helmikuussa, kun jäänmurtajamme eivät aina edes yhdessä Ruotsin kanssa riittäneet vastaamaan merialueidemme normaaleihin tarpeisiin. Kapasiteettivaje viivästytti kaupallisten rahtialusten kulkua, ja odotusaika satamiin Perämerellä venyi jopa päiviin normaalin tuntien sijasta.
Millaisen jäänmurtokyvyn varaan ulkomaankaupan ja teollisten investointien halutaan jatkossa nojautuvan? Suomen kahdeksasta jäänmurtajista vanhimmat on rakennettu jo 70 vuotta sitten.
Rahtiliikenteen operointiympäristö on merkittävästi muuttunut. Alusten jäissäkulkukyky on heikentynyt samalla kun ympäristösyistä siirrytään yhä kookkaampiin laivoihin, joille nykymurtajat eivät kykene avaamaan riittävän leveitä väyliä. Myös Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja vaatii pitkäikäisiä ratkaisuja. Jo huoltovarmuussyistäkin Suomen on pystyttävä huolehtimaan kuljetusten toimivuudesta kaikissa olosuhteissa.
Jäänmurtaja on välttämättömyysinvestointi. Ulkomaankaupastamme jopa 95 prosenttia kulkee meriteitse. Ulkomaankauppa ja teollisuuslaitokset ovat riippuvaisia jäänmurron mahdollistamista ympärivuotisista kuljetuksista. Menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää talvitakamatkan kuromista murtajilla.
Jos kylmä talvi olisi jatkunut, liikenne Perämerellä olisi voinut pysähtyä. Itämeri jäätyi Tanskan salmiin asti 2010–11. Sekin koetaan vielä uudestaan.
Perämerellä tilanne on vaikea varsinkin Kemin väylällä. Pohjoisesta kuljetaan rannikkoväylää pitkin Ouluun ja siitä etelään. Leveitä kauppa-aluksia joutuu auttamaan kaksikin murtajaa, jotta väylä on riittävä. Lähes kaikki joudutaan hinaamaan.
Päätös vanhimpien jäänmurtajien korvaamisesta uusilla on tehtävä viipymättä. Hankintojen laiminlyönti voi loppupeleissä maksaa enemmän, kun katkokset pohjoisen yritysten tavaraviennissä ja tuonnissa heikentävät toimitusvarmuutta ja luovat epävarmuutta investoinneille. Tarvitsemme ennakoitavuutta ja varmuutta.
Jäänmurron palveluissa tulee asettaa etusijalle Suomen saavutettavuus ja ulkomaankaupan edellytykset. Elinkeinoelämälle keskeistä on palvelutason ennakoitavuus, kaluston sopivuus, jäänmurtopalvelujen kustannustehokkuus sekä yhteistyömahdollisuudet Ruotsin ja Viron kanssa. Asiakkaiden tarpeet tulee huomioida palvelutasoa määriteltäessä.