Yhdysvaltojen ja Israelin Iraniin kohdistamien iskujen ajankohta oli yllätys, sanoo Suomen entinen Iranin-suurlähettiläs ja Lähi-idän ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen STT:lle.
Yhdysvaltojen on ennakoitu iskevän Iraniin jo viikkojen ajan. Kämäräisen mukaan yksi esillä ollut vaihtoehto oli, että Israel aloittaisi iskut, jonka jälkeen Yhdysvallat tulisi niihin mukaan.
Kämäräinen ei kuitenkaan odottanut iskujen kohdistuvan tälle viikonlopulle, sillä vielä aiemmin tällä viikolla Yhdysvaltojen ja Iranin välisten neuvottelujen Iranin ydinohjelmasta oli kerrottu edistyneen hyvin.
– Tämä antoi viitteitä sille skenaariolle, että iskut kenties olisivat tulleet vähän myöhemmin, mutta nyt ne tapahtuivat sitten jo ennen tätä seuraavaa neuvottelukierrosta, Kämäräinen sanoo.
Yhdysvaltojen ja Iranin oli määrä jatkaa neuvotteluja ensi viikolla.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on syyttänyt Irania aikeista rakentaa ydinase. Iran ei ole suostunut neuvottelemaan ohjuksistaan Yhdysvaltojen kanssa käydyissä neuvotteluissa maan ydinohjelmasta.
Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin lauantaiaamuna. Israel on kuvannut iskua "ennaltaehkäiseväksi".
Iskujen perimmäinen syy epäselvä
Israelin mukaan iskut ovat kohdistuneet Iranin hallinnon kohteisiin sekä sotilaskohteisiin, muun muassa ballistisiin ohjuksiin.
Ensimmäisten iskujen kohdistuminen Iranin hallintorakennuksiin antaa Kämäräisen mukaan viitteitä siitä, että iskujen ensitavoite olisi ollut lamauttaa Iranin hallinnon sisäinen toiminta ja heikentää maan kykyä vastaiskuihin.
– Mutta sitä, mikä on Israelin ja Yhdysvaltojen sodan perimmäinen tavoite, on oikeastaan vähän vaikea arvioida tässä vaiheessa, Kämäräinen toteaa.
Kämäräisen mukaan Iranilla on nyt paremmat mahdollisuudet vastaiskuihin verrattuna viime vuoteen.
Yhdysvallat ja Israel pommittivat Irania viime kesäkuussa 12 päivän ajan. Iskut kohdistuivat Iranin ydinkohteisiin ja maan vaikutusvaltaisiin sotilasjohtajiin sekä ydintutkijoihin.
Tällä kertaa Iranilla on kuitenkin ollut kuukausia aikaa varautua iskuihin.
Kämäräinen huomauttaa, että Iran oli varoittanut iskevänsä myös USA:n kohteisiin muualla Persianlahden alueella. Lauantaina päivällä näin vaikuttikin käyneen.
– Tämä kertoo, että Iran todella tekee niin kuin on uhannut tekevänsä, Kämäräinen sanoo.
Vallanvaihto epätodennäköistä
Iranilaiset ovat olleet pitkään tyytymättömiä nykyiseen hallintoonsa. Tammikuussa Iranin hallinto käytti kovia keinoja maassa puhjenneiden laajojen mielenosoitusten tukahduttamiseen.
Sekä Trump että Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ovat lausunnoissaan antaneet ymmärtää, että iranilaisten tulisi nähdä iskut mahdollisuutena "vapautua" nykyisestä hallinnostaan.
Kämäräinen sanoo, että Iranissa Yhdysvaltojen ja Israelin iskut nähdään todennäköisesti sekä mahdollisuutena yhdistyä hallintoa vastaan että ulkoisena hyökkäyksenä maata vastaan.
– Tulee kuitenkin muistaa, että Iranin lähihistoriassa on ollut monta aikaisempaa tapausta, jossa länsivallat ja ulkomaat ovat pyrkineet puuttumaan Iranin kehitykseen ja Iranin politiikkaan. Joka kerta, kun länsi on sitä yrittänyt, niin se ei oikeastaan ole johtanut kovin hyviin tuloksiin.
Tämä on Kämäräisen mukaan yhä hyvin selkeästi iranilaisten mielessä. Suurin osa iranilaisista haluaisikin länsimaiden puuttumisen sijaan itse vaikuttaa maansa poliittiseen tilaan.
Tällä hetkellä Iranista puuttuu Kämäräisen mukaan selkeä poliittinen oppositiohahmo, jonka taakse kansalaiset voisivat yhdistyä. Vallanvaihto Iranissa vaikuttaisikin tämän vuoksi epätodennäköiseltä.