Inflaation kiihtymiseen on monia syitä. Sitä voidaan myös hillitä monin eri keinoin. Ne ovat usein keskenään ristiriitaisia.
Raha- ja korkopolitiikkamme ei ole omissa käsissämme. Päätöksentekijä on Euroopan keskuspankki EKP. Tämä aiheuttaa Suomen taloudelle ajoittain hankalia sopeutumisongelmia, joskin yhteisvaluutan hyödyt lienevät suurempia kuin haitat. Täyttä varmuutta tästä ei ole.
EKP on korkoja nostamalla pyrkinyt laukalle lähteneen inflaation taltuttamiseen. Nousevat korot sopivat huonosti taloutemme nykytilaan. Se on kiihdyttänyt vahvasti asumiskustannusten kasvua ja siten ruokkinut inflaatiovauhtiamme. Koroilla on muitakin kustannusvaikutuksia ja sitä kautta ne myös tuovat oman lisänsä inflaatiopaineisiin.
EKP on ollut vaikuttamassa inflaation ryöpsähdykseen. Se jatkoi nolla- ja miinuskorkojen aikaa liian kauan. Luotiin illuusio halvasta rahasta. EKP lisäsi toimillaan markkinoilla olevan rahan määrää jopa tolkuttomasti ruokkien osaltaan inflaation kiihtymistä, jota on nyt pakko hillitä.
On puhuttu, että inflaatiovauhdin kiihtyminen johtui pandemiasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Olihan niillä vaikutuksensa, mutta tuskin niin paljon kuin väitetään. Voidaan jopa ajatella, että pandemia hillitsi taloudellista toimeliaisuutta, eikä kiihdyttänyt sitä.
Venäjän aloittama sota nosti energian ja joidenkin raaka-aineiden hintoja, ja ruokki näin inflaatiota. Se, mikä oli energian ja eräiden raaka-aineiden hintojen nousun todellinen vaikutus, on pitkälle uskon asia. Faktaa on vähän.
Fakta on, että tuotanto- ja palveluyritykset käyttivät härskisti hyväkseen pandemiaa ja sotaa hintoja nostaessaan. Markkinoilla ei ole mekanismia, jonka avulla voitaisiin todentaa nousevien hintojen kohtuus suhteessa syihin, joilla niitä perustellaan. Teollisuus ja kauppa, laajasti siis elinkeinoelämä, määräävät. Kuluttaja maksaa. Tämä ahneuskerroin on suurempi syy inflaatiovauhdin kiihtymiseen kuin halutaan tunnustaa.
Palkansaajia tai muitakaan väestöryhmiä ei voida syyllistää hintojen nousun kiihtymisestä. Palkat ja myös eläkkeet nousevat hitaasti ja niiden reaalinen ostovoima on heikentynyt. Ahneus tosin ei ole vieras ilmiö näilläkään rintamilla. Se voi olla jonkinlainen käyttövoima, kuten näkee väitettävän. Rumaa se silti on.
Inflaatiovauhti on hidastumassa, hyvä niin. Hintojen nousut ovat ja pysyvät silti tiukasti.