Joki peilailee rantapetäjiä ja poutapilviä lähes tyynenä. Soutajaa lempivät loppukesän lämpö ja erämaan rikkumaton rauha.
Kukapa uskoisi, että veneemme kelluu katseenkantaman päässä suurvallasta, joka on sotajalalla.
Itärajan läheisyydestä kertovat vain valvontakamerat metsässä ja varoituskyltit joessa ja rannoilla. Seis! Stop!
Nyt ei kestä soudella miten sattuu. Muutama aironveto alavirtaan olisi valtionrajarikos.
Puolisen kilometriä alempana puomi ylittää joen. Sen takana näkyy niemi, joka pistää kapeana Suomeen päin.
Siitä alkaa Venäjä.